o respondente deve saber ler e escrever, no mínimo

QQUUEESSTTIIOONNÁÁRRIIOO

QQUUEESSTTIIOONNÁÁRRIIOO

iinnssttrruummeennttoo ddee ccoolleettaa ddee ddaaddoossaacceerrccaa ddee ggrruuppooss ssoocciiaaiiss..

DDuuaass ffuunnççõõeess::

1- ddeessccrreevveerr ccaarraacctteerrííssttiiccaass ddeeuumm ggrruuppoo ssoocciiaall;;

** bbeenneeffiicciiaa aa aannáálliissee ddoo ppeessqquuiissaaddoorr;;** aajjuuddaa eessppeecciiaalliissttaass ((ppllaanneejjaaddoorreess,,

aaddmmiinniissttrraaddoorreess,, eettcc..))

22-- mmeeddiirr ddeetteerrmmiinnaaddaass vvaarriiáávveeiissiinnddiivviidduuaaiiss oouu ggrruuppaaiiss..

AA iinnffoorrmmaaççããoo oobbttiiddaa ssããooccaarraacctteerrííssttiiccaass ddee uumm iinnddiivvíídduuoo oouu

ggrruuppoo..

sseexxoo,, iiddaaddee,, eessttaaddoo cciivviill ......

nnããoo eessttããoo rreessttrriittooss aa uummaa qquuaannttiiddaaddeeddee ppeerrgguunnttaass,, nneemm aa uumm ttóóppiiccoo

eessppeeccííffiiccoo

NNããoo eexxiisstteemm nnoorrmmaass ppaarraa aavvaalliiaarr aaaaddeeqquuaaççããoo ddee qquueessttiioonnáárriiooss aa

cclliieenntteellaass eessppeeccííffiiccaass

ÉÉ rreessppoonnssaabbiilliiddaaddee ddoo ppeessqquuiissaaddoorrddeetteerrmmiinnaarr oo ttaammaannhhoo,, aa nnaattuurreezzaa ee

oo ccoonntteeúúddoo ddoo qquueessttiioonnáárriioo

nnããoo uullttrraappaassssaarr uummaa hhoorraa ddeedduurraaççããoo ee iinncclluuiirr ddiiffeerreenntteess aassppeeccttooss

ddee uumm pprroobblleemmaa..

TTiippooss ddee qquueessttiioonnáárriiooss::

** TTIIPPOO DDEE PPEERRGGUUNNTTAA

** MMOODDOO DDEE AAPPLLIICCAAÇÇÃÃOO

TTiippooss ddee ppeerrgguunnttaass

PPeerrgguunnttaa FFeecchhaaddaa

PPeerrgguunnttaa AAbbeerrttaa::

PPeerrgguunnttaa FFeecchhaaddaa

** aalltteerrnnaattiivvaass ddee rreessppoossttaass ffiixxaass eepprreeeessttaabbeelleecciiddaass,, iinncclluuiirr ttooddaass aassppoossssiibbiilliiddaaddeess ee sseerr eexxcclluuddeenntteess AAlltteerrnnaattiivvaass DDiiccoottôômmiiccaass::

SSiimm--NNããoo,, VVeerrddaaddeeiirraa--FFaallssaa,, CCeerrttoo--EErrrraaddoo......

AAlltteerrnnaattiivvaass TTrriiccoottôômmiiccaass::

SSiimm--NNããoo--NNããoo ssaabbee,, AAllttoo--MMééddiioo--BBaaiixxoo......

RReessppoossttaass MMúúllttiippllaass::

ppeerrmmiitteemm mmaarrccaarr uummaa oouu mmaaiiss

aalltteerrnnaattiivvaass,, hhiieerraarrqquuiizzaaddaass..

PPeerrgguunnttaa AAbbeerrttaa::

** rreessppoonnddeerr ccoomm ffrraasseess

** mmeeddeemm ooppiinniiõõeess,, mmoottiivvooss,, ffaattoorreess

PPeerrgguunnttaa AAbbeerrttaa ee ffeecchhaaddaass::

ppeerrgguunnttaass ffeecchhaaddaass oobbttêêmm iinnffoorrmmaaççããoo

ppeerrgguunnttaass aabbeerrttaass aapprrooffuunnddaamm aass ooppiinniiõõeess

VVAANNTTAAGGEENNSS DDAASS PPEERRGGUUNNTTAASS

FFEECCHHAADDAASS

11.. ffáácceeiiss ddee ccooddiiffiiccaarr;;

22.. oo eennttrreevviissttaaddoo nnããoo pprreecciissaa

eessccrreevveerr;;

33.. ffaacciilliittaamm oo pprreeeenncchhiimmeennttoo ttoottaall

ddoo qquueessttiioonnáárriioo;;

44.. éé mmaaiiss pprroovváávveell qquuee oo

qquueessttiioonnáárriioo sseejjaa ddeevvoollvviiddoo ((ppeelloo

ccoorrrreeiioo))..

VVAANNTTAAGGEENNSS DDAASS PPEERRGGUUNNTTAASS

AABBEERRTTAASS

11.. oo eennttrreevviissttaaddoo rreessppoonnddee ccoomm mmaaiiss

lliibbeerrddaaddee;;

22.. aajjuuddaa oo ppeessqquuiissaaddoorr qquuee tteemm

ppoouuccaa iinnffoorrmmaaççããoo ssoobbrree oo aassssuunnttoo..

DDEESSVVAANNTTAAGGEENNSS DDAASS PPEERRGGUUNNTTAASS

AABBEERRTTAASS

11.. ddiiffiiccuullddaaddee ddee ccllaassssiiffiiccaaççããoo ee ccooddiiffiiccaaççããoo

22.. hháá ppeessssooaass ccoomm mmaaiiss ffaacciilliiddaaddee ppaarraa

eessccrreevveerr qquuee oouuttrraass,, aaffeettaannddoo aa aannáálliissee..

33.. ppeerrgguunnttaass aabbeerrttaass ddeemmaannddaamm tteemmppoo..

AAPPLLIICCAAÇÇÃÃOO DDOOSS QQUUEESSTTIIOONNÁÁRRIIOOSS

CCoonnttaattoo DDiirreettoo oo ppeessqquuiissaaddoorr oouu aajjuuddaanntteess aapplliiccaammoo qquueessttiioonnáárriioo

PPoorr CCoorrrreeiioo:: eennvviiaaddooss aa ppeessssooaass pprreevviiaammeenntteeeessccoollhhiiddaass

CCOONNSSTTRRUUÇÇÃÃOO DDOOSS QQUUEESSTTIIOONNÁÁRRIIOOSS

nnããoo ddeevveemm eexxiiggiirr mmaaiiss ddee 3300 mmiinnuuttooss

ddeevveemm tteerr eexxtteennssããoo ee eessccooppoo lliimmiittaaddooss

aabbrraannggeemm aa rreevviissããoo ddaa lliitteerraattuurraa ssoobbrree oo aassssuunnttoo

aabbrraannggeemm aa eexxppeerriiêênncciiaa ddoo ppeessqquuiissaaddoorr

eessppeecciiaalliissttaass ppooddeemm rreevviissáá--llooss

ddeevveemm iinncclluuiirr llííddeerreess ddaa ppooppuullaaççããoo--aallvvoo

AA PPRREEPPAARRAAÇÇÃÃOO DDOO QQUUEESSTTIIOONNÁÁRRIIOO

11)) ddeetteerrmmiinnaarr ooss aassppeeccttooss ddee iinntteerreessssee;;

22)) rreevviissaarr aass hhiippóótteesseess;;

33)) eessttaabbeelleecceerr uumm ppllaannoo ddee ppeerrgguunnttaass

oorrddeennaaddoo;;

44)) rreeddiiggiirr aass ppeerrgguunnttaass;;

pprreeppaarraarr ooss eelleemmeennttooss ccoommpplleemmeennttáárriiooss

RREECCOOMMEENNDDAAÇÇÕÕEESS PPAARRAA AA RREEDDAAÇÇÃÃOODDAASS PPEERRGGUUNNTTAASS

11)) rreeddiiggiirr aa ppeerrgguunnttaa ssaabbeennddoo aa ffoorrmmaa ddee

uuttiilliizzaarr ssuuaa iinnffoorrmmaaççããoo ppoosstteerriioorrmmeennttee;;

22)) uussaarr vvooccaabbuulláárriioo pprreecciissoo,, sseemm ppaallaavvrraass

ccoonnffuussaass oouu tteerrmmooss ttééccnniiccooss;;

33)) eevviittaarr dduuaass ppeerrgguunnttaass eemm uummaa;;

44)) eevviittaarr ppeerrgguunnttaass ddiiffíícceeiiss ddee sseerreemm

rreessppoonnddiiddaass ccoomm pprreecciissããoo;;

55)) uussaarr iitteennss ccuurrttooss,, sseemm ddiiffiiccuullddaaddee,, rrááppiiddooss

ee ffáácceeiiss;;

66.. eevviittaarr ppeerrgguunnttaass nneeggaattiivvaass;;

77.. oo eennttrreevviissttaaddoo nnããoo ddeevvee ssee sseennttiirr pprreessssiioonnaaddoo aa

rreessppoonnddeerr

88.. ccuuiiddaaddoo ccoomm aa rreeddaaççããoo ddaass ppeerrgguunnttaass,, ffoorrmmuullee--aass

bbeemm ccuuiiddaaddoo ccoomm aa iinntteerrpprreettaaççããoo ddaass rreessppoossttaass

RREECCOOMMEENNDDAAÇÇÕÕEESS PPAARRAA AA RREEDDAAÇÇÃÃOODDAASS PPEERRGGUUNNTTAASS

DDIISSPPOOSSIIÇÇÃÃOO DDAASS PPEERRGGUUNNTTAASS

ddiissttiinngguuiirr eennttrree iinnssttrruuççõõeess,, ppeerrgguunnttaass ee rreessppoossttaass::

ppeerrgguunnttaass:: LLEETTRRAASS MMAAIIÚÚSSCCUULLAASS

rreessppoossttaass:: lleettrraass mmiinnúússccuullaass

iinnssttrruuççõõeess:: ((eennttrree ppaarrêênntteesseess))

oorrddeennaarr bbeemm aass ppeerrgguunnttaass ((pprriimmeeiirroo aa aapprrooxxiimmaaççããoo,, ddeeppooiiss oo

tteemmaa cceennttrraall))::

iinnttrroodduuzziirr oo qquueessttiioonnáárriioo ccoomm ppeerrgguunnttaass qquuee nnããoo ffoorrmmuullaamm

pprroobblleemmaa;;

aa sseegguuiirr,, iinncclluuiirr ppeerrgguunnttaass rreeffeerriiddaass àà pprroobblleemmááttiiccaa,, mmaass eemmtteerrmmooss ggeerraaiiss

ddiissttiinngguuiirr eennttrree iinnssttrruuççõõeess,, ppeerrgguunnttaassee rreessppoossttaass::

oorrddeennaarr bbeemm aass ppeerrgguunnttaass ((pprriimmeeiirroo aaaapprrooxxiimmaaççããoo,, ddeeppooiiss oo tteemmaa cceennttrraall))

aa sseegguuiirr,, iinncclluuiirr aass ppeerrgguunnttaass--nnúúcclleeoo,,mmaaiiss ccoommpplleexxaass ee eemmoocciioonnaaiiss;;

nnoo ffiinnaall,, ppeerrgguunnttaass mmaaiiss ffáácceeiiss.. AAúúllttiimmaa ppooddee ppeerrmmiittiirr qquuee oo eennttrreevviissttaaddooeexxpprreessssee sseeuuss sseennttiimmeennttooss

DDIISSPPOOSSIIÇÇÃÃOO DDAASS PPEERRGGUUNNTTAASS

AAoo mmoonnttaarr oo qquueessttiioonnáárriioo::

DDIISSPPOOSSIIÇÇÃÃOO DDAASS PPEERRGGUUNNTTAASSPPAARRAA FFAACCIILLIITTAARR AA AANNÁÁLLIISSEE

AA oorrddeemm ddaass ppeerrgguunnttaass ddeevvee::

ffaacciilliittaarr aa ccoolleettaa ddee ddaaddooss;;

ffaacciilliittaarr oo ttrraattaammeennttoo

eessttaattííssttiiccoo

aapprreesseennttaarr ttrraannssffeerrêênncciiaa ffáácciill

ee ddiirreettaa ppaarraa oo ttrraattaammeennttoo ddooss

ddaaddooss;;

eevviittaarr eexxcceessssoo ddee nnúúmmeerrooss ee ssíímmbboollooss

PPRRÉÉ--TTEESSTTEE

éé uummaa aapplliiccaaççããoo pprréévviiaa ddoo qquueessttiioonnáárriioo,,

oobbjjeettiivvoo:: rreevviissaarr ee ddiirreecciioonnaarr aa iinnvveessttiiggaaççããoo;;

aannaalliissaa ooss pprroobblleemmaass aapprreesseennttaaddooss ppeellooss eennttrreevviissttaaddoorreess;;

iimmppoorrttaannttee mmeeiioo ppaarraa ssee oobbtteerr iinnffoorrmmaaççõõeess;;

aannaalliissaa oo ccoommppoorrttaammeennttoo ddaass vvaarriiáávveeiiss;;

aannaalliissaa aass ccaatteeggoorriiaass oouuttrrooss ee nnããoo ssaabbee,, ddaass ppeerrgguunnttaass ffeecchhaaddaass

VVAANNTTAAGGEENNSS DDOO QQUUEESSTTIIOONNÁÁRRIIOO

oobbttéémm iinnffoorrmmaaççõõeess ddee uumm ggrraannddee nnúúmmeerroo ddee

ppeessssooaass ssiimmuullttaanneeaammeennttee;;

aabbrraannggee uummaa aammppllaa áárreeaa ggeeooggrrááffiiccaa;;

rreellaattiivvaa uunniiffoorrmmiiddaaddee ddee uummaa mmeeddiiççããoo

qquueessttiioonnáárriioo aannôônniimmoo ddáá mmaaiiss lliibbeerrddaaddee

tteemmppoo ssuuffiicciieennttee ggeerraa rreessppoossttaass mmaaiiss rreefflleettiiddaass;;

mmaaiioorr ffaacciilliiddaaddee ee rraappiiddeezz ddee ttaabbuullaaççããoo ddee

ddaaddooss..

LLIIMMIITTAAÇÇÕÕEESS DDOO QQUUEESSTTIIOONNÁÁRRIIOO

nnããoo ssee oobbttéémm 110000%% ddee rreessppoossttaass,,

nnããoo ssee tteemm cceerrtteezzaa ddee qquuee aa iinnffoorrmmaaççããoo éé

rreeaall;;

pprroobblleemmaa ddee ccoonnffiiaabbiilliiddaaddee

iimmppoossiiççããoo ddaa pprroobblleemmááttiiccaa aaoo eennttrreevviissttaaddoo

iimmppoossiiççããoo ddee iinnffoorrmmaaççããoo:: ppeerrgguunnttaass

ffeecchhaaddaass ccaannaalliizzaamm eessccoollhhaass ee ffoorrççaamm aa

iinnffoorrmmaaççããoo

•

•

• o respondente deve saber ler e escrever, no mínimo.

Questionário

as questões são respondidas por escrito.

pode ser respondido (por indivíduo ou grupo) na presença do aplicador

ou longe deste, quando enviado pelo correio.

•

• Atitudes são indicadores de comportamentos e condutas.

Escalas para Medir AtitudesAtitude é uma predisposição apreendida pelo sujeito para responder consistentemente, de

maneira favorável, ou desfavorável, com respeito a um objeto, ou representação simbólica.

•

•

• A cada ponto de escala associa-se um valor numérico.

Escalonamento tipo Likert

Desenvolvido por Rensis Likert, no início dos anos 30.

Consiste em um conjunto de itens apresentados em forma de afirmações, ou juízos, ante os quais se pede aos sujeitos que externem suas reações, escolhendo um dentre cinco, ou sete pontos de uma escala.

•

Exemplo:

Escalonamento tipo Likert (cont.)

Objeto de atitude a ser medido: o voto

Afirmação: Votar é uma obrigação de todo o cidadão responsável

O somatório dos valores indicará atitude favorável, ou desfavorável

em relação ao objeto (ou representação) que se avalia.

•

(5) Concordo totalmente

(4) Concordo

(3) Nem concordo, nem discordo

(2) Discordo

(1) Discordo totalmente

Escalonamento tipo LikertCodificação das Alternativas

Quando a afirmação é positiva (favorável)

•

(1) Concordo totalmente

(2) Concordo

(3) Nem concordo, nem discordo

(4) Discordo

(5) Discordo totalmente

Escalonamento tipo LikertCodificação das Alternativas (cont)

Quando a afirmação é negativa (desfavorável)

•

• Por exemplo: se uma escala contém 10 afirmações, a pontuação mínima será 10, e a máxima 50.

Atitudes favoráveis serão marcadas por somas próximas de 50, enquanto atitudes

desfavoráveis estarão próximas de 10.

Pode-se utilizar valores de 1 a 5 ou de -2 a +2

Uma pontuação é considerada alta, ou baixa, segundo o

número de itens, ou afirmações.

Alternativas de Escalas Likert

As afirmações podem ter direção; favorável ou positiva e desfavorável ou negativa.A direção é fundamental para se saber como se codificam as alternativas de respostas.

Concordototalmente Concordo

Nem concordonem discordo

DiscordoDiscordo

totalmente

Definitivamentesim

Provavelmentesim

IndecisoProvavelmente

nãoDefinitivamente

não

“AFIRMAÇÃO”

“AFIRMAÇÃO”

“AFIRMAÇÃO”

Alternativa 1

Alternativa 2

Alternativa 3

Completamenteverdadeira Verdadeira

Nem falsa,nem verdadeira

FalsaCompletamente

falsa

•

•

Escalas de Diferencial Semântico

Consiste em uma série de adjetivos extremos (bipolares) que qualificam um

objeto de atitude, ante os quais se solicita a reação do respondente.

Desenvolvida por Osgood, Suci e Tennenbaum, em 1957.

Exemplo:

objeto de atitude: Gerente “x”

Justo: ____: ____: ____: ____: ____: ____: ____: Injusto

O respondente coloca um X em uma das seteopções.

•

• Exemplos de adjetivos bipolares:

grande - pequenobonito - feioalto - baixocaro - barato

rápido - lentoperfeito - imperfeitoagradável - desagradávelacima - abaixo

Escalas de Diferencial Semântico

Os pontos ou categorias, de escala podem ser codificados

de +3 a -3 ou 7 a 1. Assim:

Adjetivofavorável:

____: ____: ____: ____: ____: ____: ____: Adjetivodesfavorável:

ou

+ 3 7

+ 2 6

+ 1 5

04

- 1 3

- 2 2

- 3 1

•

• Nos casos em que os respondentes têm menor capacidade de

discriminação, pode-se reduzir as categorias para cinco opções.

•

• Para se chegar à versão final de escala de diferencial semântico será preciso realizar algumas

sessões de pré-teste ou piloto, com um conjunto de respondentes, a fim de se proceder a

correções e ajustes necessários.

A apuração da atitude favorável, ou desfavorável, é semelhante à utilizada

na escala Likert, somando-se os pontos de cada par de adjetivos.

Atividade

questionárioquestionárioQuatro gruposElaborar questionário10 questões

Aplicar 1 <-> 3 2 <-> 4TabularApresentar