agora 2/2015
Post on 22-Jul-2016
248 Views
Preview:
DESCRIPTION
TRANSCRIPT
IN ENGLISH
SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET | SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWSSATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET | SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS
SUOMI- AREENA
Startupit
pää pilvissä
2 | 2015
Hygieniasta LIIKETOIMINTAA
Työtyytyväisyys ja -hyvinvointi paranevat
TYÖNOHJAAJAT:
KUVATAITEILIJAT
KIINASSA
ESITTELYSSÄ TUTKIMUSRYHMÄT:
Matkailuliiketoiminta & Esteettömyys ja saavutettavuus
2 | AGORA 2/2015
50
PÄÄTOIMITTAJAAnne Sankari
PÄÄ
KIR
JOIT
US
TYÖNOHJAAJA NEUVOI SIIVOAMAAN KAAPIN
Muistan, kun ensimmäistä kertaa kuulin sa-
nan ”työnohjaus”. Siitä on reilu kymmenen
vuotta aikaa, joten muistan tilanteen vain
päällisin puolin. Sanaa käytti joku sosiaali-
ja terveysalan opettajista. Se on olennainen
yksityiskohta, sillä juuri sosiaali- ja terveys-
alalla työnohjaus on ollut käytössä vuosi-
kymmeniä.
Minulla ei ollut hajuakaan, mitä sana tarkoitti.
Se jäi mieleeni, sillä se kuulosti yhteydessään
oudolta. Se kuulosti suurin piirtein siltä, että
joku on mokannut tai jollain on ongelmia ja
häntä pitäisi ohjata ulkoapäin. Nyt työnohja-
usta saaneena käytän sanaa jo tottuneesti.
Työnohjauksen tarkoitus on, että ihminen oi-
valtaa jotain työstään ja työnsä tekemisestä –
joko yksilötyönohjauksessa tai oman tiimin tai
muun työyhteisön kanssa. Oivallus voi liittyä
esimerkiksi rooleihin ja toimintatapoihin. Yk-
silötyönohjaus voi olla myös tilaisuus keskus-
tella avoimesti ja jäsentää asioita tilanteessa,
jossa kaikkia asioita ei voi avata oman esimie-
hen tai omien alaisten kanssa. Työnohjaaja ei
ole terapeutti, mutta tässä kohdin toimintata-
vat kohtaavat: ulkopuolinen auttaa näkemään
asioita selvemmin.
Muistui mieleeni oman työnohjaajani neu-
vo, jonka voi tiivistää näin: Siivoa kaappisi.
Hän antoi mielikuvan, joka auttaa näkemään
olennaisen ja karsimaan rönsyt. Työnohjaa-
jani kehotti katsomaan vaatekaappiin: Siellä
roikkuu vaikka minkälaista kolttua (eikä silti
ole päällepantavaa). Välillä pitää raivata, jär-
jestellä ja toisaalta katsoa, tarvitseeko jotain
uutta.
Työnohjaus tunnetaan käsitteenä jo monella
alalla, mutta ei välttämättä käytännössä. En
ihmettele, jos se lyö itsensä läpi tässä ajassa:
Siinä on – tai otetaan – hetki aikaa keskuste-
luille, jotka olisi hyvä käydä, mutta jotka jää-
vät perusarjessa muiden asioiden jalkoihin.
Loppujen lopuksi itselle ja omalle porukalle
ajoissa otettu aika maksaa itsensä takaisin
onnellisempina työntekijöinä. Työnohjauksen
opettajat ja opiskelijat kertovat siitä lisää täs-
sä lehdessä.
SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISETSATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS
JULKAISIJA PUBLISHERSatakunnan ammattikorkeakouluSatakunta University of Applied Sciences PL 520, 28600 Poripuh./tel. + 358 (0)2 620 3000
PÄÄTOIMITTAJA EDITOR IN CHIEFAnne Sankari
TÄMÄN NUMERON TOIMITTAJAT EDITORSInna SaarinenHanna Valtokivi
ULKOASU & TAITTO LAYOUTHeidi Valtonen / Vida Design Oy
KANNEN KUVA COVER PHOTOVeera Korhonen
PAINOPAIKKA PRINTEura Print Oy
PAINOS CIRCULATION3 250 kpl
SÄHKÖPOSTIT EMAILetunimi.sukunimi@samk.fi firstname.surname@samk.fi
AGORA IN ENGLISHwww.samk.fi/agora/english
SEURAAVA AGORA ILMESTYYFOLLOWING AGORA WILL BE PUBLISHEDElokuussa 2015 / in August 2015
www.samk.fiOSOITTEENMUUTOKSET, LEHTITILAUKSET, PALAUTTEET CHANGES OF ADDRESS, SUBSCRIPTIONS, FEEDBACK agora@samk.fi
ISSN-L 1456-114XISSN 1456-114X (painettu)ISSN 2242-2528 (verkkolehti)
SAMK – Satakunta University of Applied Sciences
SatakunnanAMK
Satakunta University of Applied Sciences
Juuri ilmestynyt
KUVATAITEEN
HISTORIIKKI myynnissä mm.
taidekoululla & verkossa
samk.pikakirjakauppa.fi
VUOTTA
AGORA 2/2015 | 3
SELKEYTTÄ Työnohjaus auttaa työssä kuin työssä
Työnohjaajakoulutus SAMKissa
PUHEENVUORO Korkeakoulun yhteiskunnallinen vaikuttavuus
KAMPUS Uusi kampus näyttää ekoesimerkkiä
TAIDEKOULU Värejä ja rytmiä Kankaanpäästä Kiinaan
SUOMIAREENA Startupit yrittävät läpimurtoa globaaleilla mobiilimarkkinoilla
VAIKUTTAVAA Terveellisestä sisäympäristöstä uutta liiketoimintaa
ALUMNIKOLUMNI Elämästä, motivaatiosta ja ratsastuksesta
VINKKI Matkakuumeesta turistiripuliin? Varmista hyvä lomamatka
ESTEETTÖMYYS JA SAAVUTETTAVUUS Esteettömyys vaikuttaa vähän kaikkeen
MATKAILULIIKETOIMINTA Matkailusta tuloja maakuntaan
TÄRPIT Tulevaa ja menevää
10
4
2/15
4
78
910
12
12
20
14
18
19
20
21
22
23Vaikuta!
VASTAA
LUKIJAKYSELYYN Mitä mieltä Agorasta?
Kerro osoitteessa:
samk.fi/agora
14
4 | AGORA 2/2015
Työnohjausauttaa työssä kuin työssä
– Haen omaan työhön virtaa, lisää tukea ja ideoita. Töissä pitää kyetä uudistumaan ja hyppäämään totunnaisen ulkopuolelle, sanoo kehittämispäällikkö Sari Pajamäki Länsi-Suomen Osuuspankista.
Sari perehdyttää, valmentaa ja kouluttaa työssään pankkilaisia, muun muassa asia-kaspalvelua, asiakkuuksien hoitoa ja uusia toimintatapoja. Lisäksi hän on mukana erilaisissa kehittämiseen liittyvissä projek-teissa.
Irene Hiedanpää puolestaan ryhtyi yrit-täjäksi jäätyään työttömäksi Enirolta. Hanketyössä hän on suunnitellut valmen-nuksia, tapahtumia, työhyvinvointipäiviä ja -kyselyitä ja tehnyt työhyvinvointisuun-nitelmia. Hän haluaa lisää ohjauksen osaa-mista. Ensihoidon kenttäjohtaja Heikki Lampinen on jo kouluttautunut purku-keskustelujen vetäjäksi. Erityisesti kovaa
kenttätyötä tekevien ammattilaisten jäl-kipuinnit kiinnostavat. Työnohjaajakoulu-tus oli luonteva jatkumo aiemmalle.
Mitä on saatu
Lähipäivät eri aloilta tulevien ja eri-ikäisten ihmisten kanssa ovat tämänkin koulutuk-sen suola. – Alkuhuuma on mennyt ja silti tuntuu hyvältä. Tuntui kuin olisi tullut kotiin – on niin samanhenkisiä ihmisiä, Irene kuvaa. Työkalupakissa on sellaisia toi-minnallisia menetelmiä ja ideoita, joi-ta hän ei olisi aiemmin edes kuvitellut käyttävänsä, muun muassa kuvataidete-rapiasta.
Sari on huomannut, että samojen asioiden äärellä painiskellaan myös muilla toimi-aloilla. Muut ovat samaa mieltä. He kehu-vat erityisesti pienryhmäkeskusteluja.
– Voi puhua ihan mitä vaan, jakaa ja sparra-ta. Jossain kohtaa minulle aukesi, että koko tämä koulutus on kuin yksi iso työnohjaus, Heikki sanoo. Suoran puheen ja toiminnan ihminen tuntee olevansa välillä myös epä-mukavuusalueellaan ja juuri siksi oppivansa uutta.
Omat kehittämishaasteet
Koulutukseen kuuluu yksilö- ja ryhmän työnohjauksen harjoittelu. Lisäksi siihen kuuluu kehittämistyö. Heikki Lampisen aiheena on ensihoitopalvelun vapaaehtois-toimijoiden työnohjauksen suunnittelu ja pilotointi. Siinä voi hyödyntää 15 vuoden työhistoriaa, kaikkea sitä, mitä on päässyt ja joutunut kokemaan. – Voi kääntää kokemansa asiat niin, että pysty y käyttämään ne ammati l l iseen kasvuun. Työnohjaus on työssä jaksami-sen kannalta hyvä työkalu. Tällä alalla ▶
SAMKin työnohjaajaopiskelijat ovat ammattilaisia, jotka hakevat koulutuksesta työhönsä uusia työkaluja ja näkökulmia. Sari Pajamäen, Irene Hiedanpään ja Heikki Lampisen mielestä työnohjausta voisi käyttää paljon nykyistä laajemmin.
TEKSTI: Anne Sankari | KUVAT: Veera Korhonen
SE
LKE
YTT
Ä
AGORA 2/2015 | 5
Työnohjausauttaa työssä kuin työssä
Sari Pajamäkikehittämispäällikkö, Länsi-Suomen Osuuspankki
päätyö valmentaminen ja kouluttaminen16 vuotta pankissa
"Henkilöstön osaamisen kehittäminen on kokonaisuus, johon kannattaa panostaa."
KOULUTUSTyönohjaajakoulutus sopii eri alojen ammattilaisille. Opiskelijalla tulee olla vähintään opistotasoinen pohjakoulutus. Yleensä edellytetään vähintään kahden vuoden työkokemusta soveltuvalta alalta, omaa kokemusta yksilö- tai ryhmätyönohjauksesta sekä haastattelussa arvioitua soveltuvuutta.
6 | AGORA 2/2015
keskustellaan liian vähän siitä, miltä työn kuormittuvuus oikeasti tuntuu ja mitä siitä seuraa, jos taakka kasvaa turhan suureksi.
Sari Pajamäki on miettinyt sitä, miten pan-keissa voitaisiin hyödyttää työnohjausta vielä paremmin. Pankeissa koulutetaan ja valmennetaan paljon, mutta oman työn ja osaamisen kehittämiseen ei ole juurikaan hyödynnetty työnohjausta. Hän uskoo, että vuoden kestävä, 3–4 viikon välein toistuva työnohjaus on vaikutuksiltaan pitkäkes-toisempi kuin yksittäiset koulutuspäivät.
Irene Hiedanpäätä kiinnostaa esimiehen läsnäolo yhteisötyönohjauksessa: Milloin on hyvä, että esimies on mukana ja milloin ei? Tähän hän hankkii tietoa haastattele-malla kokeneita työnohjaajia.
Työnohjaus tutuksi
Tulevat työnohjaajat ovat ihmetelleet, miksi työnohjaus on edelleen vieras monella alal-
la ja työpaikalla, vaikka etenkin liike-elä-mässä tunnetaan coachingit, fasilitoinnit ja mentoroinnit. He haluavat omalta osaltaan lisätä tietoisuutta työnohjauksesta.
Heikki on saanut yksilö- ja ryhmätyönoh-jausta sekä edellisessä että nykyisessä työ-paikassaan. Irenellä on kokemusta yhteisö-työnohjauksesta omien alaisten, esimiehen sekä kollegan kanssa. – Jälkikäteen olen ajatellut, että silloin kun olin esimiehenä ilman kollegaa, yk-silötyönohjaus olisi ollut hyvä. Siinä olisi voinut puhua omasta työstään, sanoo Ire-ne. Irene haluaakin yhdistää liike-elämän ja työnohjauksen osaamisensa. Hän toivoo yritysten käyttävän työnohjausta enem-män ja nimenomaan ennaltaehkäisevästi. Työpaikoilla on muutoin hyvin vähän ai-kaa keskusteluille ilman puhelinten päri-nää.
Työnohjausosaamisesta on hyötyä myös sil-loin, kun pankin toimihenkilöt kohtaavat
haastavia tilanteita ja mietitään, että miten asioita hoidetaan. Sari vetää jo nyt pankin koulutuksia pitkälti keskustellen.– Koulutukset ovat oivalluttamista, poh-timista, keskustelua ja hyvien käytäntöjen jakamista kollegoiden kesken. Kun työkaluna on oma persoona, omaa työn tekemistään joutuu puimaan. Koska peruspankkipalvelut suurimmaksi osaksi ovat verkossa, odottaa asiakas kohdates-saan pankkinsa syvällistä asiantuntijuutta, ja asiakaskohtaamiset ovat entistä haasteel-lisempia. Palvelun on oltava nopeaa ja hen-kilökohtaista. Asiakkaat odottavat heille räätälöityjä kokonaisratkaisuja – kasvok-kain, puhelimessa ja netissä.
Työnohjauksessa voidaan käydä läpi esimer-kiksi erilaisia toimintatapoja ja selkiyttää niitä. ■
Heikki Lampinenensihoidon kenttäjohtaja, Satakunnan sairaanhoitopiiri15 vuoden työhistoria ensihoidon kenttätyössä "Olen joukkuepelaaja: lähiesimiehenä parhaita hetkiä on oman joukkueen kehuminen."
Irene Hiedanpääyrittäjä, työhyvinvoinnin asiantuntijaaiemmin mm. 13 vuotta Enirolla esimiestehtävissä "Aina oltava tavoite: mitä työnohjauksella haetaan?"
AGORA 2/2015 | 7
TEKSTI: Kari Rajaniemi ja Eija Tuliniemi | KUVA: Veera Korhonen
TYÖNOHJAAJAKOULUTUS SAMKISSA
Työnohjaus on väline työnteon tukemiseen ja kehittämiseen
Työnohjauksen vaikuttavuutta on tunnistetta-
vissa kolmella alueella: työnohjaus parantaa
ohjattavan henkilön työn laatua, vahvistaa
ja selkiyttää hänen ammatti-identiteettiään
sekä kehittää työyhteisöjen toimintaa. Näihin
sisältyy muitakin työnohjauksen myönteisiä
vaikutuksia – työhyvinvointi ja työtyytyväisyys
paranevat, koettu työuupumus helpottuu.
Samalla toiminnan laatu sisäisillä ja ulkoisilla
mittareilla arvioituna pysyy hyvänä ja kehittyy.
Työnohjaus on oppimis- ja kehittymisprosessi,
joka muodostuu säännöllisistä tapaamisista
työnohjaajan kanssa. Ohjattavan oma aktiivi-
suus on keskeistä, kun määritellään työnohja-
uksen tarvetta ja tavoitteita. Työnohjauksessa
ohjattava tarkastelee omaa työtään, työtapo-
jaan sekä työstä nousevia ajatuksia ja tunteita.
Ohjattavalla on mahdollisuus pysähtyä pohti-
maan omaa työrooliaan ja löytää voimavaroja
työn tekemiseen ja kehittämiseen.
Suomessa työnohjausta on hyödynnetty
terveydenhuollossa 1950-luvulta lähti-
en. Toiminnan juuret ovat psykoterapian
sekä kirkon ja sosiaalialan työnohjaukselli-
sessa perinteessä, mutta työnohjaus on laa-
jentunut ammatillisen kasvun ja työhyvinvoin-
nin tukemisen menetelmänä yhä useammille
aloille. Yksityisellä palvelusektorilla esimer-
kiksi lastensuojelussa on todettu työnohja-
uksen merkitys, sillä haasteita nousee niin
asiakastilanteista kuin tarpeesta arvioida ja
kehittää omaa työtapaa.
Työnohjausta voidaan järjestää yksilö-, ryh-
mä- tai työyhteisötyönohjauksena. Ryhmä
voidaan koota jonkin tietyn aihepiirin pohjalta
esimerkiksi eri yksiköiden esimiehistä. Millai-
seen työnohjaukseen milloinkin päädytään,
riippuu työntekijän ja työyhteisön sen hetki-
sestä tarpeesta. Esimerkiksi uudelle työnte-
kijälle yksilötyönohjaus voi olla sopiva, jotta
hän voi pohtia omaa ammatti-identiteettiään
ja työnkuvaansa. Toisaalta aloitteleva työnte-
kijä saa työyhteisön työnohjauksessa työhön
liittyviä arvokkaita näkemyksiä ja kokemuksia
työtovereilta ja voi peilata
omaa toimintaansa
niiden kautta.
Koulutuksessa nyt 16 alansa ammattilaista
SAMKissa käynnissä oleva kaksivuotinen
työnohjaajakoulutus on puolessa välissä.
Ryhmässä on 16 opiskelijaa, jotka ovat ko-
keneita oman alansa asiantuntijoita talouden,
hallinnon sekä sosiaali- ja terveysalalta. Moni
toimii yrittäjänä.
Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelijalle
muodostuu laaja tieto- ja taitoperusta työnoh-
jauksesta ja työnohjaajana toimimisesta. Tätä
tukee ilmiöiden tarkastelu ratkaisu- ja voima-
varakeskeisestä sekä monialaisesta näkökul-
masta. Lisäksi syvennetään työnohjauksessa
tarvittavia käsitteellisiä, asenteellisia ja ajatuk-
sellisia valmiuksia. Ne rakentuvat keskustelu-
jen ja oman toiminnan arvioinnin kautta.
Rajaniemi YM, työnohjaaja, psykoterapeutti
ja Tuliniemi TtM, työnohjaaja, ovat työnoh-
jaajakoulutuksessa opettavia
lehtoreita.
8 | AGORA 2/2015
KORKEAKOULUN YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS
Käsitteelle korkeakoulujen yhteis-
kunnallinen vaikuttavuus on ryhdyt-
ty etsimään sisältöä. Jo 2000-luvun
puolivälissä olin itsekin mukana Suo-
men Akatemian toimikunnan jäsene-
nä laatimassa tutkimuksen vaikutta-
vuusarvioita. Päähuomio oli tuolloin,
kuten on tälläkin hetkellä, tutkimuk-
sen tieteellisessä vaikuttavuudessa.
Kuitenkin jo silloin pyrittiin kuvaile-
vasti ottamaan huomioon myös tut-
kimuksen yhteiskunnallinen vaikutta-
vuus. Taustalla tuolloin heränneeseen
kiinnostukseen yhteiskunnallisesta
vaikuttavuudesta oli yliopistolakiin
vuonna 2004 säädetyt yliopistojen
kolmannen tehtävän määrittelyt.
Jälkikäteen voi todeta, että kymme-
neen vuoteen asiassa ei ole tapahtu-
nut mitään merkittävää käännettä tai
edistystä. Kun opetus- ja kulttuurimi-
nisteriö huhtikuussa järjesti seminaa-
rin korkeakoulujen yhteiskunnallisesta
vaikuttavuudesta, kutsussa todettiin,
että seminaari on keskustelunavaus
prosessille, jossa vaikuttavuus noste-
taan korkeakoulujen koulutus- ja tut-
kimustoiminnan keskiöön. Miksi juuri
nyt, tai miksi vasta nyt? OKM itse pe-
rustelee asian nostamista esille sillä,
että taloudellisesti haastavina aikoina
korkeakoulujen yhteiskuntavastuu ja
vaikuttavuus sekä näiden todentami-
sen vaatimus ovat korostuneet.
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus on kä-
sitteellisesti haastava ja monisyinen
prosessi. Vaikuttavuuden mekanis-
mien, kanavien ja kohteiden ajalliset
ja paikalliset mittasuhteet vaihtelevat
erittäin laajassa skaalassa. Erityisesti
pitkän aikavälin yhteiskunnallisessa
vaikuttavuudessa on vaikeaa osoittaa
suoria syy-yhteyksiä. Nämä tekijät
yhdessä muodostavat yhteiskunnal-
lisen vaikuttavuuden mittaamisesta
äärimmäisen haastavaa.
Ammattikorkeakouluilla yhteiskunnal-
linen vaikuttavuus on alusta asti ollut
sisäänleivottuna osaksi perustehtä-
vää. Ammattikorkeakoulujen pääteh-
tävänä on antaa työelämän ja sen
kehittämisen vaatimuksiin perustuvaa
korkeakouluopetusta sekä harjoittaa
alueen elinkeinoelämää edistävää ja
uudistavaa TKI-toimintaa. Yhteiskun-
nallisen vaikuttavuuden arvioinnis-
sa oleellista on korkeakoulujen rooli
alueen kehittäjinä, kansainvälistäjinä
sekä hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn
edistäjinä.
OKM:n seminaarissa esiteltiin kor-
keakoulujen vaikuttavuusselvitysten
tulokset, joista kävi ilmi, että korkea-
kouluihin kehitetyt yhteiskunnallisen
vaikuttavuuden mittaristot ovat hyvin
moninaisia ja erilaisia. Johtopäätök-
senä tarjottiin ehdotusta, että kunkin
korkeakoulun tulisi itse harkita, millai-
sia yhteiskunnallisen vuorovaikutuk-
sen mittareita se haluaa hyödyntää
omassa toiminnassaan.
Me SAMKissa keräämme tietoa muun
muassa toteutuneista yrityskontak-
teista ja -projekteista, koulutuksen
myynnistä sekä yrityskiihdyttämöstä
syntyneistä uusista yrityksistä. Yh-
teistoiminta yritysten ja yhteisöjen
kanssa on jatkuvaa ja oleellinen osa
SAMKin perustoimintaa eli opetusta
ja TKI-toimintaa. Uutena menettelynä
aloitimme tänä keväänä vaikuttavuu-
den menestystarinoiden keräämisen.
Menestystarina voi olla esimerkiksi
innovaatio, tieteellinen saavutus, hyvä
käytäntö tai yrityscase. Viime vuoden
edustavimmat menestystarinat on
julkaistu SAMKin vuoden 2014 vuosi-
kertomuksessa.
SAMKin 2014 vuosikertomus on
luettavissa osoitteessa
www.samk.fi/samk-esittely
Kymmeneen vuoteen asiassa ei ole tapahtunut
mitään merkittävää käännettä.
PU
HE
EN
VU
OR
O
PUHEENVUORO
Juha KämäriToimitusjohtaja, rehtori
AGORA 2/2015 | 9
Porin uuden kampuksen rakennustyömaa
näyttäytyy ohikulkevalle ehkä kasana purku-
jätettä. Kadunkulkija ei välttämättä tule aja-
telleeksi, kuinka huimasti taustalla tehdään
työtä, jotta asiat saadaan hoidettua ekologi-
sesti ja sertifiointien mukaan.
Projektinjohtourakoitsija NCC Rakennus
Oy on saanut SAMKin kampuskohteeseen
käyttöön ympäristöluokituksen BREEAM
Good. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että
jätteet jaetaan vähintään viiteen jakeeseen.
Kampustyömaalla niitä ovat puu, kivi, me-
talli, pahvi ja kipsi. Myöhemmin otetaan
mahdollisesti mukaan muitakin luokkia.
Projekti-insinööri Mikko Vierimaa NCC:lta
kertoo, että osa luokitteluun kuuluvista toi-
mista on sellaisia, jotka kuuluvat muuten-
kin hyvään rakennustyömaatapaan, kuten
naapuruston huomioiminen, kulkuteiden
esteettömyys sekä valo- ja pölysaasteen mi-
nimoiminen. Kampustyömaalla tämä kaikki
tehdään todennetusti. Lisänä on rakentami-
sen kokonaisenergiankulutuksen laskenta ja
hiilidioksidipäästöjen tarkkailu.
SAMKin kiinteistö- ja turvallisuuspäällikkö
Jussi Koskinen muistuttaa, että rakennusta
arvioidaan koko sen elinkaaren ajan. Ympä-
ristöluokitukseen liittyy monia kohtia. Lisä-
pisteitä saa vaikkapa julkisen liikenteen hy-
vistä käyttömahdollisuuksista tai siitä, että
kohde rakennetaan tontille, joka on ollut jo
aiemmin käytössä.
– Tärkein ekoteko on se, että kun rakennam-
me tämän kampuksen omaan tarpeeseen,
jokainen neliö on mahdollisimman tehok-
kaassa käytössä, sanoo Koskinen.
Koskinen on tyytyväinen siihen, että raken-
taja huolehtii asioista ekologisesti.
– Voidaan puhua ”lähirakentamisesta”. Se
tarkoittaa sitä, että esimerkiksi osa elemen-
teistä tulee läheltä. Aina, jos jotain joudutaan
kuljettamaan, voidaan puhua logistisesta
ongelmasta.
Jäte uudelleen käyttöön
– Noudatamme kaikessa toiminnassamme
etusijajärjestystä. Se lähtee määrän ja haital-
lisuuden vähentämisestä, Vierimaa kertoo.
K u n
jos sa in
vaiheessa jätettä kuiten-
kin tulee, tulee pohtia sen uudelleen-
käyttöä, kierrätystä ja energian hyödyntä-
mistä.
– Tavoitteena on aina, että osa jätteestä
käytetään uudelleen. Esimerkiksi puhdasta
murskattua betonia käytetään mahdollisesti
jopa tässä kohteessa ei-kantaviin perustus-
täyttöihin, kertoo kohteen vastaava työnjoh-
taja Toni Tuominen.
Asiat ovat muuttuneet vuosien saatossa
melkoisesti.
– Joskus 15 vuotta sitten työmailla ei taidet-
tu vielä huolehtia oikein muusta kuin puu- ja
sekajätteen erottamisesta eri jakeisiin. Kyllä
vieläkin voi olla epätietoisuutta vaikka siinä
vaiheessa, kun maa-aines kuljetetaan pois.
Kaikki eivät välttämättä tule ajatelleeksi,
että maa-aines muuttuu jätteeksi, kun se
kuljetetaan pois tontilta. Jos sitä halutaan
hyötykäyttää, tulee todistaa maaperätut-
kimuksin, että se on puhdasta, Tuominen
selvittää.
TEKSTI & KUVA: Inna Saarinen
KA
MP
US
Uusi kampus näyttää ekoesimerkkiä
Ensin minimoidaan materiaalihävikki, sitten mietitään kierrätys.
Projekti-insinööri Mikko Vierimaa ja kampuskoh-teen vastaava työnjohtaja Toni Tuominen.
10 | AGORA 2/2015
Värejä ja rytmiä Kankaanpäästä Kiinaan
PETRI RUMMUKAINEN Valmistunut Kuvataideakatemiasta 1985Kankaanpäähän 1991Kiinnostava väri: Keltainen on aika ihmeellinen väri. Se ei pysy keltaisena, kun sitä tummentaa.
ULLA KARSIKASValmistunut Kuvataideakatemiasta 1987Kankaanpäähän 1993Lempiväri: Erilaiset roosat, metalliväreillä kuparia ja hopeaa sekoitettaessa saatu tietynlainen pinkki.
TEKSTI: Anne Sankari | KUVAT: Veera Korhonen sekä Rummukaisen ja Karsikkaan kuva-albumi
AGORA 2/2015 | 11
Maalauksen opettaja voi saada rock-tähden vastaanoton. Aina-kin Kiinassa.
– Pete oli kuin beatle, sanoo Petri Rummu-kaisen puoliso Ulla Karsikas.– Opiskelijat kirkuivat ja huusivat, myöntää Petri Rummukainen. Kuvataiteen profes-sorit ovat Kiinassa ”suuria tähtiä”. Saman kohtelun sai Rummukainen.
SAMKin maalauksen opettajat Ulla Karsikas ja Petri Rummukainen olivat talvella kuukauden opettajavaihdossa Suzhoussa, Suzhou University of Science and Technologyn kuvataiteen (Fine art) osastolla. Ohjelmaan kuului opetusta ja omaa taiteen tekemistä. Käytössä oli pro-fessorin studio – mikä oli tietenkin suuri kunnia.
Suzhoun-kuukauden ohjelma oli antoisa ja rankka. Luennoilla esiteltiin Kankaan-päätä, suomalaista taidetta ja taiteilijoita. Rummukainen piti opiskelijoille kritiikke-jä ja Karsikas demonstroi maalaustapaan-sa. No, siinä ei ollut ihan kaikki, Rummu-kainen näyttää täyttä kalenteriaan.– Löivät käteen kiinalaisen älypuhelimen ja kun mentiin kymmenen aikaan kämpille, soittelivat perään ja halusivat tulla jutte-lemaan ja juomaan teetä, hän kertoo. Vie-raanvaraisuus oli ”ihan tolkutonta”. Lisäksi tehtiin taidetta.
– Ei siinä ajassa ihan hirveitä tehty, Rum-mukainen ja Karsikas toteavat. Kuitenkin tehtiin näyttelyn verran.Kiinassa politiikkaa ja johtoa arvostelevat taiteilijat ovat tiukassa kontrollissa, mutta abstraktia ilmaisua suosivaan vierailijapa-riskuntaan se ei yltänyt. Vain ensimmäiset luennot haluttiin nähdä ennakkoon.
Pensseli puhuu universaalia
Karsikas ja Rummukainen toteavat värien ja maiseman olevan kansainvälisiä. Rum-mukainen näytti kuvia Yyteristä, kiinalaiset kollegat vastaavasti omalta isolta rannal-taan. Kiinan oma perinteinen maalaustaide ja kalligrafia ovat edelleen vahvasti osa kult-tuuria, ja paperitkin niin hienoja ja ihania, että Karsikas oli seota.– Samoja asioita arvostetaan ja samoista asi-oista tykätään, sanoo Rummukainen.
Opiskelijat puhuivat englantia, mutta opet-tajien kanssa juttu kulki tulkkien välityk-sellä. Paljon pystyi näyttämään vaikkapa peukuttamalla – ja tietysti pensselien kans-sa. Toiveena onkin saada professori Wu vas-tavierailulle Kankaanpäähän.
Opiskelijat maalasivat asetelmia niin kuin Suomessa, ja ylempien luokkien opiskelijat kopioivat kiinalaisia mestariteoksia. Kiinas-sa on museoissa hurjat määrät eurooppalaista taidetta kopioituna, jotta ei ole välttämätön-
t ä m a t -kustaa Eu-rooppaan.– Opiske-l ijat ol ivat k o h t e l i a i t a , iloisia ja ystäväl-lisiä. Älypuhelimesta katsoivat referenssikuvia ja maalasivat. Niin kuin meilläkin, kertoo Rummukainen.
Ydin ei muutu
Piirtämistä opitaan perinteisellä tai moder-nilla tavalla – referenssi- eli mallikuvissa ei ole mitään uutta. Itse piirtäminen, käden ja silmän yhteistyön harjoittelu, pysyy. Tai-dekoulun opettajat haluavat, että jokainen löytää oman tapansa tehdä.– Hienointa on nähdä, että opiskelija saa maa-lauksen flow’n päälle. Se on pensselin kanssa kommunikoimista, kun sanat eivät riitä.
On tietysti erityisiä lahjakkuuksia, jo kouluun tul-lessa. He saavat näyttelyitä ja voittavat kilpailuja. – On hieno seurata sitä. Ois masentavaa, jos täältä valmistuisi, eikä näkyisi missään, sa-noo Rummukainen. – Visuaalinen muisti on jännä, yllättävän pitkään muistaa opiskelijoita ja heidän töi-tään, esimerkiksi Frida Moukulaisen ja Rei-ma Nevalaisen. Tai Paula Ollikainen ja Min-na Sjöholm – on muutamia, joita seuraan, mutta kaikkia ei ehdi, sanoo Karsikas.
Vasemmalta: Suzhou on kanaalikaupunki, Kiinan Venetsia. | Tulkki Zeta, taidemaalari ja professori Wu ja Ulla Karsikas. | Kiinan-näyttelyn juliste. | Rummukainen opettaa airbrush-maalaustekniikkaa taideopiskelijoille Suzhoussa.
Kuvataiteen
50-VUOTIS-
JUHLAVUOSI Juttusarja alkoi Juhani
Tarnan haastattelulla
1/2015.
12 | AGORA 2/2015
Startupit yrittävät läpimurtoa globaaleilla mobiilimarkkinoilla
TEKSTI: Hanna Valtokivi, Anne Sankari (Huotarin haastattelu)KUVA: Hanna Valtokivi
Satakuntalaisilla startup-yrityksillä on hyvät mahdol-lisuudet saada innovaationsa maailmanlaajuisiksi, kunhan tietyt perusasiat hoidetaan huolella kuntoon, sanoo noormarkkulaislähtöinen Marko Laiho, jonka omaa tuoteinnovaatiota käytetään yhä miljoonissa matkapuhelimissa ympäri maailman. Nykyisin Laiho neuvoo aloittelevia startup-yrityksiä ja kehittelee uut-ta bisnesideaansa Porissa.
IDENTITEETTI PILVESSÄ JA LOMPAKKO KÄNNYKÄSSÄS
UO
MIA
RE
EN
A
Mikään ei poista ihmisen tarvetta olla toisen ihmisen kanssa. Mikään innovaatio ei synny ilman ryhmän apua, koska siinä saa palautteen heti.
MARKO LAIHO › Kotoisin Noormarkusta, asunut ja työskennellyt Yhdysvalloissa, asuu Porissa
› Ohjelmistoinsinööri, joka vuosituhannen vaihteessa kehitti mobiiliprosessoripiiriä, jota jatkojalostettiin maailmanlaajuisesti eri matkapuhelinvalmistajille. Innovaatio mobiiligrafiikassa: visuaalisempaa sisältöä vähentämättä akun kestoa. Myöhemmin keskittynyt yritysten liiketoiminnan johtamiseen.
› Toiminut yrityksissä: › Bitboys, chief software architect,
2000–2006 › AMD, Director, 2006–2009 › Qualcomm, Director, Engineering,
2009–2011 › Vire Labs, CEO Founder, 2011–2014
SAMK isännöi keskustelua
STARTUP-YRITTÄJÄ JANOAA RAHAA – KUKA ANTAA?SuomiAreenan Puuvillan puisto torstai 16.7. klo 12.15
Keskustelijat:
Jaakko Salminen, bisnesenkeliSuomen bisnesenkeliverkoston (FIBAN) hallituksen puheenjohtaja
Marko Laiho, startup-yrittäjäHeadAI Oy
Eturivin poliittinen vaikuttaja (Vahvistetaan myöhemmin)
Lasse Huotari, kiihdyttämöyrittäjäNewIdeas-yritys, joka on perustettu SAMKin yrityskiihdyttämössä
Startup on aloitteleva innovatiivinen yri-
tys, joka vielä hakee omaa bisnesmalliaan.
Ensimmäiset toimintavuodet kartoitetaan
bisnesfokusta ja sitä, mikä on markkinaseg-
mentti ja mistä rahat tulevat.
– Monesti startup tulee luoneeksi uuden
markkina-alueen jouduttuaan ratkaisemaan
ongelmia. Hyvällä innovaatiolla voi menestyä
aluksi, koska maailmassa on aina niitä, jotka
haluavat ostaa uutta ja erilaista. Mutta eteen
tulee vaihe, jolloin markkinoita pitää kasvat-
taa, Laiho sanoo.
Aloita ja epäonnistu
Startupeissa on kysymys on erityisesti ICT-
alan yrityksistä, jotka syntyvät globaaleiksi,
koska innovaatio ja bisnesmalli on sen kal-
tainen, että se skaalautuu automaattisesti
ja toimii yhtä hyvin Porissa kuin Brasiliassa.
Esimerkkejä ovat Google, Rovio ja Supercell.
Totuus kuitenkin on, että vain harva startup-
yritys menestyy.
– Menestyneimmätkin ovat epäonnistuneet
monta kertaa ennen suurta läpimurtoaan.
Onnen lisäksi tarvitaan kokemusta ja ym-
märrystä. Kiteytettynä voi sanoa, että ilman
epäonnistumisia jää oppimatta asioita, jotka
ovat välttämättömiä onnistumisen kannalta,
Marko Laiho painottaa.
Ilman verkostoja ei pärjää
– Startupien suuria virheitä on, että inno-
vaatiota ei benchmarkata ja siitä ei kerrota
muille. Tämä on erityisesti satakuntalainen
piirre. Pelätään, että innovaatio kopioidaan.
Kannattaa kertoa heti kaikille. Tätä kautta
verkostoituminen lähtee käyntiin ja apuja tu-
lee automaattisesti.
Laihon mukaan yritykset sotkeutuvat myös
määrämuotoisuuden viidakkoon. Lakiin ja
hallintoon perustuvia paperiasioita ei hoideta
alusta lähtien kunnolla.
– Tuen hakemisen myötä tulee iso määrä vaa-
timuksia. Silloin vanhojen konkarien apu on
tarpeen. Esimerkiksi kaikki yrityksen paperit
tulisi kirjoittaa englanniksi alusta lähtien, jot-
ta olisi edes hypoteettinen mahdollisuus tulla
havaituksi ulkomailla.
IDENTITEETTI PILVESSÄ JA LOMPAKKO KÄNNYKÄSSÄNuoret pitävät älypuhelinta tärkeämpänä kuin autoa tai televisiota, koska tosiaikaisuus on ensisijaista. Liikkumista aletaan ohjata ja järjestää kännykällä. Ei puhuta enää striimaavasta sisällöstä, vaan sisällöstä, joka tulee pilvipalvelusta ja alkaa olla niin laadukasta, ettei tiedä onko se digitalisoitua videota vai kokonaan tietokoneella tuotettua. Myös mikromaksut yleistyvät: maksetaan käytöstä itse valitun ajan, sen sijaan, että sijoitetaan tuotteeseen tonni yhdellä kertaa.
Vahva usko tulevaanYksi SuomiAreenan startup-keskusteluun
osallistujista on yrityskiihdyttämöyrittäjä
Lasse Huotari. Pirkkalasta kotoisin oleva
Huotari, 20, asuu Raumalla ja opiskelee toista
vuotta tuotantotaloutta. Huotarin NewIdeas-
nimisen avoimen yhtiön toimiala on mobiili-
tuotanto.
Miksi olet yrittäjä?
Yrittäjäksi olen päätynyt luonteen vuoksi – ha-
luan kantaa vastuuta ja saada uusia haasteita.
Pystyn yrittäjänä pitämään paremmin oman
elämäni suunnan siinä, mitä oikeasti haluan
tehdä. Yrittäjyys on tavallaan suurta oman unel-
man toteuttamista, pystyn suoraan vaikutta-
maan kaikkeen työpaikkani päätöksentekoon.
Mistä rohkeus yrittämiseen?
Yrittäjyyteen lähtemiseen tarvittava rohke-
us löytyy pitkälti uskosta tuotteeseen, jonka
pohjalta yrityksen haluaa perustaa. Lisäksi
se vaatii tiettyjä luonteenpiirteitä, esimerkiksi
tarvetta haastaa itseään. Kun asettaa itsel-
leen realistiset tavoitteet, ei yrittäjyys pelota
yhtä paljoa kuin aikaisemmin.
Miten yritys lähti alkuun?
Käytimme alussa paljon apunamme SAMKin
yrityskiihdyttämöä. Yritys lähti vallan vaivat-
tomasti käyntiin. Tietenkin meillä oli matkassa
paljon hyvää onnea, sillä saimme suhteellisen
nopeasti kontakteja ja löysimme esimerkiksi
asiantuntevan koodaajan.
Mitä haluat yrittäjänä saada aikaan?
Haluan yrittäjyydellä pääsääntöisesti hallita
omaa elämääni. Yrittäjänä haluan luoda tule-
vaisuutta myös itseni ulkopuolelle.
Millaista on yrittäjän arki?
Yrittäjyyden arki meillä on pitkälle tietoko-
neella istumista, nauramista sekä hyvää ai-
kaa. Hyvin liukuvien työaikojen vuoksi yrit-
täjyyden ja opiskelujen yhteensovittaminen
ei ole kovin hankalaa. Vastuunkantamiseen
kuuluu aina stressiä ja sen hallintaa, mutta
kun oman stressinsä tunnistaa ja keksii kei-
not hallita sitä, niin sekin tuntuu hyvältä osal-
ta elämää.
14 | AGORA 2/2015
Terveellisestä sisäympäristöstä uutta liiketoimintaa
Hygieniasta liiketoimintaa eli ”HygLi” on yksi Satakunnan ammattikorkeakoulussa vuodenvaihteessa käynnistyneistä Sata-kuntaliiton EAKR-rahoituksella rahoit-tamista hankkeista. SAMK toteuttaa sitä yhdessä Turun yliopiston kauppakorkea-koulun Porin yksikön kanssa. Hankkeessa on mukana lukuisia yrityksiä sekä Rauman kaupunki.
Yritykset ovat selvästi kiinnostuneet liiketoi-minnan uudistumiseen ja kasvuun tähtää-västä hankkeesta. Sisäympäristön hygienia ja resurssitehokas talotekniikka tunnistetaan uudeksi innovaatioavaukseksi – uudeksi toi-mialaksi ja mahdollisuudeksi uudistaa liike-toimintaa.
HygLissä keskitytään vahvasti heti alusta lähtien siihen, että uudet innovaatiot saa-daan kaupallistettua onnistuneesti. Se on useimmiten osoittautunut haastavaksi, myös hankkeissa syntyvien innovaatioiden suh-teen.
Ohjeet sisäympäristön suunnitteluun
Hygieniasta liiketoimintaa -hanke haluaa tuoda rakennetun sisäympäristön liiketoi-
minta-alalle innovatiivisen tulokulman: sisäympäristön hygienian ja terveel-lisyyden. Hanke tavoittelee näky-vyyttä ja markkinoita kaikille alan toimijoille, jo olemassa oleville sekä uusille, alan mahdollisuudet tunnis-taville.
Yhtenä tärkeimmistä tavoitteista on saada aikaan kiinteistön elin-kaaren alkupuolella hyödynnettävä hygieenisen sisäympäristön suunnit-teluohjeistus. Se muokataan toimivaksi ja käyttökelpoiseksi tiiviissä yhteistyössä Rauman kaupungin teknisen toimen ja talo-toimen kanssa. Ohjeistuksen kokoamisessa hyödynnetään syksyllä 2015 valittavaa kau-pungin julkisen kiinteistön rakennushanket-ta, esimerkiksi koulua tai päiväkotia.
Yhteistyössä saadaan suora keskustelu-yhteys juuri oikeisiin toimijoihin – esi-merkiksi arkkitehtiin, suunnittelijoihin, rakennuskonsulttiin ja urakoitsijaan – kiinteistön elinkaaren alkupään eri vaiheissa. Rauman kaupunki on yksi hankkeen tärkeimmistä osallistujista ja kaupungin talotoimi hankkeen onnistumisen kannalta erittäin tärkeä yhteistyökumppani.
Satakunnasta halutaan sisäympäristön hygieniaan liittyvän liiketoiminnan innovaatiokeskittymä.
TEKSTI: Riika Mäkinen | KUVAT: Veera Korhonen, Miikka Kiminki, Eero Hammais
VAIK
UTT
AVA
A
AGORA 2/2015 | 15
Alueella olevia vahvuuksia painottaen
HygLi-hankkeessa painotetaan EAKR-ra-hoituksen mukaisesti myös aluekehitystä. HygLissä kehitetään uutta liiketoimintaa ja tuetaan Satakunnan alueen älykästä eri-koistumista sisäympäristön hygienian ja siihen liittyvän resurssiviisaan taloteknii-kan toimialalla. Älykäs erikoistuminen ko-rostaa alueen jo olemassa olevia vahvuuk-sia ja niihin panostamista.
Tavoitteena on kartoittaa koko maakun-nan sisäympäristön hygieniaan liittyvä lii-ketoimintapotentiaali – yritykset ja osaa-minen – ja luoda vahva pohja Satakunnan erikoistumiselle alan innovaatiokeskitty-mäksi.
Uusien innovaatioiden syntymistä tehos-tetaan muodostamalla ”tosielämän labo-ratorioita”, Living Lab -pilottiympäristöjä. Niitä toteutetaan muun muassa Rauman kaupungin julkisissa kiinteistöissä ja SAMKin kampuksilla. Rauman SAMK-kampuksen rakennuksia saneerataan par-haillaan ja Poriin rakennetaan uusi SAMK-kampus, joka valmistuu vuonna 2017.
Innovaatioita haetaan myös verkottamalla Satakunnan korkeakoulujen, yritysten ja julkisen sektorin tutkimusta. Se on myös Satakunnan maakuntaohjelman yksi pai-nopiste.
HygLi-hankkeen projektipäälliköt Riika Mäkinen SAMKista ja Tiina Mäkitalo-Keinonen TuKKK:sta ovat vierailleet hankkeeseen osallistuvissa yrityksissä keskustelemassa hankkeen tavoitteista ja
konkreettisista askelmerkeistä. Alansa kärkiä edustavien yritysten panos on hy-vin merkittävä asian etenemiselle.
Keskusteluissa on tullut esille lukuisia mahdollisuuksia, mutta myös haasteita, joita ehkä kohdataan yritettäessä jalkaut-taa rakentamisen ja talotekniikan alalle jotain uutta ja erilaista. Yhteisten askel-merkkien tunnistaminen ja niiden mu-kaan eteneminen on tärkeää hankkeen onnistumiselle.
Loogista jatkoa aiemmasta
HygL i-ha nke on loogi nen jatku mo SAMKin kahdelle aiemmalle hankkeel-le, Tekesin rahoittamille HYGTECH-tutkimushankkeil le. Niissä tutkittiin laajasti sisäympäristöä (vettä, pintoja ja sisäilmaa) sekä mikrobiologisesti, tekni-sesti että käyttäjäkyselyin useassa Living Lab -kiinteistössä eli todellisen elämän testausympäristössä: toimistotalossa, sai-raalassa, päiväkodissa, omakotitalossa ja koulussa.
HYGTECH-hankkeissa havaittiin, että hygiee-nisen sisäympäristön käsite on laaja. Mu-kaan on otettava kiinteistön elin-kaaren alusta ▶
HYGIENIASTA LIIKETOIMINTAA -HANKKEELLA: › verkotetaan Satakunnan korkeakoulujen,
yritysten ja julkisen sektorin tutkimusta
› lisätään Satakunnan innovaatioavauksia koulutuksilla, workshopeilla ja Living Lab -innovaatioalustoilla
› toteutetaan Living Lab -innovaatioavauk-sena uusi talotekninen suunnitteluohjeistus hygieenisen sisäympäristön toteuttamiseksi
› tuetaan yritysverkostossa uusien liiketoi-mintamahdollisuuksien tunnistamista
Hankkeen kesto 1.11.2014–31.8.2017
HygLi-hankkeen projektipäälliköt Tiina Mäkitalo-Keinonen ja TuKKK:sta Riika Mäkinen SAMKista.
16 | AGORA 2/2015
muun muassa suunnittelu, rakentaminen ja asennus sekä käyttövaiheesta esimer-kiksi siistiminen ja huolto.
HYGTECH-hankkeissa tutkittiin sisäym-päristöön kytkeytyviä konkreettisia tuot-teita ja ratkaisuja sekä lähdettiin koosta-maan niistä hygieenisen sisäympäristön liiketoimintaa eli kokonaiskonseptia, jota tilaaja voisi ostaa yhden luukun periaat-teella.
Hankkeiden spin-offina on jo syntynyt yksi tällainen liiketoimintakokonaisuus, Hygiene, jossa hynttyynsä ovat lyöneet yhteen Isku, Oras, Abloy, Merivaara sekä Väinö Korpinen. Viime vuoden syyskuulta olevassa lehdistötiedotteessa he kertovat: ”Euroopan ensimmäinen antibakteerinen tila toteutetaan suomalaisosaamisella”. Antibakteerista tilaa tuottavat kosketel-tavien pintojen materiaalit ja pinnoitteet sekä antibakteerisuutta tukevat tekniset ratkaisut, kuten oviautomatiikka ja koske-tusvapaat hanat. Aiheesta voi lisää lukea esimerkiksi Iskun nettisivuilta: www.isku.fi/tyoymparistot/hygiene.
Vaikutuksia lähelle ja kauas
Lyhyellä aikavälillä HygLi-hanke vaikuttaa osallistujiinsa ja Living Lab -innovaatio-alustoihin eli esimerkiksi hankkeessa to-teutettaviin hygieenisen sisäympäristön tai resurssiviisaan talotekniikan mallitiloihin. Pitkän aikavälin vaikutukset näkyvät koko talotekniikka-alalla uuden suunnitteluoh-jeistuksen ja resurssiviisaiden taloteknisten ratkaisujen myötä.
Tavoitteena on vaikuttaa myös alan kou-lutukseen ja ympäristöön tilaan lisäämällä kestävän kehityksen ratkaisuja.
Pitkällä aikavälillä painottuu myös alue-kehitys. Satakunnalla on ainutlaatuinen mahdollisuus olla edelläkävijä uudella sisäympäristön hygienian ja siihen liitty-vän resurssiviisaan talotekniikan toimi-alalla. ■
Kirjoittaja on HygLi-hankkeen
projektipäällikkö. Lisätietoja hankkeesta:
Riika Mäkinen, riika.makinen@samk.fi
HYGLI-HANKKEEN OSALLISTUJAT: › Rauman kaupunki › Abloy Oy › Biolan Oy › Genano Oy › Halton Oy › Isku Interior Oy › ISS Proko Oy › Lankapaja Oy › Merivaara Oy › Oras Oy › Progman Oy › Scandinavian Copper Development
Association, SCDA › Väinö Korpinen Oy
EDELTÄNEET HANKKEETVoit lukea lisää HYGTECH-hankkeista niiden loppuraporteista:
› Kiinteistöjen hygieniakonsepti – HYGTECH › HYGTECH 2 – Ratkaisuja sisäympäristöjen
hygienian hallintaan (ilmestyy kesäkuussa 2015)
www.theseus.fi > Satakunnan ammattikorkeakoulu
Rakennetun sisäympäristön hygieniaa ja terveellisyyttä voidaan parantaa huolellisella suunnittelulla ja esimerkiksi tarkoin mietityillä tuotteilla ja niiden oikealla sijoittelulla.
RESURSSIVIISAUS kykyä käyttää erilaisia
resursseja, kuten raaka-aineita, energiaa, tuotteita ja palveluja,
tilaa ja aikaa harkitusti ja hyvinvointia sekä kestävää kehitystä edistävällä tavalla
TuKKK kuvapankki
AGORA 2/2015 | 17
PORIN KAMPUKSEN RATKAISUJASAMKin uudella kampuksella Porissa on selvitetty mah-dollisuutta toteuttaa HygLi-hankkeen hygieenisen si-säympäristön mallitila SAMKin Terveys-osaamisalueen opetustiloissa, joista hoito- ja terveydenhoitotyön opis-kelijat siirtyvät korkean hygieniavaatimuksen työympä-ristöihin terveydenhuollon toimipisteisiin, esimerkiksi sairaaloihin.
SAMKin tiloihin on tulossa muun muassa vuodeosasto-ympäristöjä, joissa tavallista paremmin suunniteltu, to-teutettu ja toimiva sisäympäristön hygienia toisi hyvää jul-kisuutta sekä HygLi-hankkeelle että tuotteet ja ratkaisut toimittaneille yrityksille.
Edelleen Porin tulevalla kampuksella pohditaan mahdolli-suutta testata HygLi-hankkeen mukaista resurssiviisasta taloteknistä ratkaisua, jonka päällimmäisenä tarkoitukse-na on säästää vettä.
Olisiko mahdollista kierrättää jokin osa kiinteistön käyt-tövedestä tehokkaan kiinteistökohtaisen puhdistuksen jälkeen uudelleen käyttöön, esimerkiksi WC-pönttöjen huuhteluvedeksi? Ajatus vaatii vielä kehittelyä ja testaus-ta – onneksi SAMKin Vesi-Instituutti WANDERista löytyy vesiosaamista ja HygLi-hankkeen osallistujilta tarvittavaa teknistä osaamista.
SAMKIN EAKR-HANKKEETHygLin lisäksi SAMKissa on käynnissä kaksi muuta Eurooopan aluekehitysrahaston rahoittamaa EAKR-hanketta: aurinkoenergian liiketoimintaa pilotoinnein vauhdittava SOLARLEAP Satakunta ja Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla (HYVÄKSI). Ne esittäytyvät seuraavissa Agoran numeroissa.
kampuskuva?
Riika Mäkinen Riika Mäkinen
Arkkitehti Oy Asmala
Ajattelen olevani Jazz-lapsi, koska synnyin sama-
na vuonna kuin ensimmäiset jazzit Porissa pidet-
tiin, ja ne ovat olleet olennainen osa meidän per-
hettä koko lapsuuden ja nuoruuden – halusi tai ei.
Myös ratsastus on ollut osa elämääni lähes aina:
aloitin 7-vuotiaana Niittymaalla, ensimmäisen
oman hevosen sain yli 20-vuotiaana. Peruskou-
lun jälkeen opiskelin New Yorkissa viisi kuukautta,
high schoolin viimeisen vuoden, joka oli tarkoitettu
lääketieteestä kiinnostu-
neille. Minähän hain sen
jälkeen viisi kertaa sairaan-
hoito-oppilaitokseen. Viisi
kertaa psykologisissa tes-
teissä tuli sama tulos: liian
herkkä alalle.
Kauppaopistoon pääsin ker-
ralla. Valmistuin markki-
nointimerkonomiksi 1989,
jonka jälkeen hain polii-
sikouluun. En päässy t,
vastaan tuli naishakijoi-
den pituusraja. Tein töitä Pori Jazzin toimistossa
ja isoäitini käsityöliikkeessä. Sitten päätin hakea
Ypäjälle kouluun. Valmistuin yo-hevosenhoitajaksi
– kiitos ”kauppiksen” kolmen vuoden opintojen – ja
myöhemmin ratsastuksen ohjaajaksi. Ratsastuk-
senopettajaopinnot jäivät kesken muuttaessani
Saksaan. (Nyt ne ovat yhtä näyttöä vaille valmiit,
samoin valmentajaopinnot liki valmiit.)
Silloinen poikaystäväni, nykyinen mieheni Olli tuli
perässä Saksaan. Perustettiin perhe. Maailmaan
tuli meidän ansiostamme kolme ihmistä, kaksi
tytärtä ja yksi poika. Vanhin tyttäremme melkein
syntyi talleilla – hänestä tulikin perheen hevostyttö,
joka nyt, Saksaan muuttaneena opiskelee Ypäjällä
etänä ja tekee töitä samalla kilpavalmennustallilla
kuin minä aikanaan.
Kuusi vuotta kotiäitinä saksalaisäitien aamupa-
lakutsuineen ei osoittautunut minun jutukseni.
Henkireikä oli talli ja vapaaehtoistyö suomalaisella
merimieskirkolla ja Suomikoulun vanhempainyh-
distyksessä. Sitten tuli aika miettiä, että mitäs nyt.
Päätin hakea SAMKiin matkailun restonomiksi. Pa-
perit postiin! Sain kutsun pääsykokeisiin, mutta en
valintaa opiskelijaksi. Joku onneksi perui tulonsa
ja sain paikan. Yhtälöä pidettiin mahdottomana –
koulumatkaa yhteen suuntaan
1126 kilometriä ja kolme pientä
lasta. Osoitin todeksi, että jos
motivaatio on kohdillaan, niin
kaikki on mahdollista: suoritin
opinnot 3,5 vuodessa ja tein
opinnäytetyöni hevosmatkai-
lusta.
Saksassa vietettyjen 14 vuo-
den jälkeen päätin lähteä takai-
sin Suomeen ja laittaa pystyyn
ratsastuskoulun. Olen pyörittä-
nyt nyt viitisen vuotta Ratsas-
tajainliiton hyväksymää ratsastuskoulua. Meillä
on oma seura Jazz T, jossa on noin 150 jäsentä.
Saimme viime vuoden alusta sinettiseurastatuksen
nuorten ja lasten hyväksi tehdystä työstä. Olemme
siitä todella ylpeitä, sillä Suomen yli 500 ratsastus-
seurasta olimme 23. seura, joka sen sai. Nyt olem-
me mukana Suomen Ratsastajainliiton ja Hopeyh-
distyksen projektissa, jossa tavoitteena on saada
vähävaraiset lapset ratsastuksen pariin.
Maneesia olen koko tämän takaisinoloajan yrit-
tänyt saada ja nyt se nousee. Tukipalkit ovat jo
pystyssä ja joka päivä tapahtuu. Mikään siis ei
ole mahdotonta, kun motivaatio ja sinnikkyys ovat
kohdillaan!
ELÄMÄSTÄ, MOTIVAATIOSTA JA RATSASTUKSESTA
Tupuna Kangas-Männistörestonomi (AMK)
yrittäjä
Koulumatkaa yhteen suuntaan 1126
kilometriä ja kolme pientä lasta
18 | AGORA 2/2015
ALU
MN
IKO
LUM
NI
LISÄTIETOAwww.thl.fi
www.infektioneuvonta.fi
Turistiripuli puhkeaa yleensä ensimmäisen lomaviikon lopulla ja kestää vajaan viikon.
AGORA 2/2015 | 19
Matkakuumeesta turistiripuliin? Varmista hyvä lomamatka
VIN
KK
I
TEKSTI: Eeva-Maija Salminen, terveydenhoitotyön yliopettaja | KUVA: Pixmac-kuvapankki
Hyvin suunniteltu lomamatka voi muuttua jonkin asteen painajai-seksi, jos turistiripuli yllättää. Ri-puli on suomalaisen matkailijan yleisin terveysongelma.
Mikäli turistiripuli kuitenkin yllättää, kan-
nattaa muistaa ripulin nestehoito. Juoda
pitää paljon: teetä, pullotettua vettä tai
jopa apteekista saatavaa ripulijuomaa.
Erityisen tarkkana on oltava, jos lapset
tai vanhukset saavat turistiripulin, sillä
kuivuminen saattaa yllättää heidät tosi
nopeasti. Juomisen lisäksi tarvitaan
kevyttä syömistä, vaikkapa leipää ja
banaania. Mikäli turistiripuli on rajua tai
aiheuttaa korkeaa kuumetta ja veristä ri-
pulia, on syytä kääntyä lääkärin puoleen.
LISÄTIETOAwww.thl.fi
www.infektioneuvonta.fi
Usein turistiripulia aiheuttavia ruokia ja juomia ovat* › majoneesipohjaiset kastikkeet ja salaatit › hedelmät ja vihannekset, joita ei voi itse pestä tai kuoria
› kylminä tarjotut osterit, simpukat, ravut › riittämättömästi kypsennetyt lihat ja kalat › kana kylmänä tarjottuna › kerma, jäätelö, voi, tuorejuustot › pullottamaton vesi, jääkuutiot
* jos hyvästä hygieniasta ei ole varmuutta
Turvallisia ruokia ja juomia ovat muun muassa: › leipä › vastavalmistetut ja kuumat liha- ja kalaruoat
› kuumat keitot › kuumana tarjottavat keitetyt tai paistetut vihannekset
› itse kuorittavat hedelmät › pullotetut juomat ja vesi › kuumat juomat, kuten kahvi ja tee
Sairastumisen todennäköisyys vaihtelee
matkan kohteen ja vuodenajan mukaan.
Ratkaisevaa on lomakohteen yleinen hy-
gieniataso. Myös matkan pituus ja matkan
luonne vaikuttavat. Mitä pidempi matka,
sitä todennäköisemmin matkailija saa tar-
tunnan. Turistiripulin aiheuttaa tavallisesti
jokin bakteeri tai virus. Tavallinen turistiri-
puli puhkeaa yleensä ensimmäisen lomavii-
kon lopulla ja kestää vajaan viikon.
Paras ja tärkein ehkäisykeino on elintarvike-
ja käsihygienia. Tehokas tapa estää mikro-
bien siirtyminen ruokaan on käsien pesu
saippualla tai käsien puhdistus desinfioin-
tiaineella ennen ruuan käsittelyä ja ruokai-
lua ja aina WC:ssä käynnin jälkeen. Lisäksi
kannattaa valita turvalliset ruuat ja juomat.
Mitkä siis ovat turvalliset ja turvattomat ruu-
at ja juomat?
Näin toimit taudin yllättäessä
20 | AGORA 2/2015
EVVK ELI ESTEETTÖMYYS VAIKUTTAA VÄHÄN KAIKKEEN
Esteettömyys ja saavutettavuus -tutkimus-
ryhmän juuret ulottuvat seitsemän vuoden
päähän, jolloin esteettömän asumisen ja
esteettömän vapaa-ajan teemoja sisältänyt
Sataesteetön-hanke käynnistyi. Positiivi-
sesti aihealuetta lähestynyt ja kansainvä-
lisestikin tunnustusta saanut hanke ei ole
jäänyt ”yhden hitin ihmeeksi”. Nykyisinkin
ryhmän toimintaa viitoittaa Sataesteettö-
mässä luotu toimintamalli sekä tapa tehdä
asiat huolella, tyylillä ja Design for All -pe-
riaatteella, unohtamatta yhteistyötä asian-
tuntijoiden, opiskelijoiden sekä yhteisöjen
ja yritysten kanssa.
Hankkeita on toteutettu menestyksekkääs-
ti kymmenkunta. Lisäksi tutkimusryhmä on
ollut mukana asiantuntijana useissa alu-
eellisten ja valtakunnallisten toimijoiden
hankkeissa ja tapahtumissa. Ryhmän toi-
minta perustuu yhteisen hyvän edistämi-
seen. Aina ei tarvita suuria, rakenteellisia
ja kalliita ratkaisuja. Toisinaan jo riittävällä
tietotaidolla, toimintatavan muutoksella ja
oikealla asenteella pystytään ylittämään
esteitä.
Yhteistyöllä tuloksiin
Tulokset vuosien varrelta kertovat siitä, että
ryhmä kykenee tekemään sekä tutkimusta
että käytännön kehittämistyötä. Yhteistyö
on saanut alkunsa yhteisestä kiinnostuk-
sesta aiheeseen, ja jäsenten innovatiivisuus
näkyy. Ryhmä on toiminnallaan nostanut es-
teettömyyden ja saavutettavuuden yhdeksi
SAMKin TKI-toiminnan kärkialueeksi. Lisäk-
si SAMK tunnistetaan valtakunnallisesti es-
teettömyysosaamisen kouluttajana, esteet-
tömyyden edistäjänä sekä innovaatioiden
kehittäjänä.
Vaikka esteettömyys ja saavutettavuus
-tutkimusryhmä on ketterä ja aikaansaava,
on yhteistyö muiden tutkimusryhmien sekä
asiantuntijoiden kanssa avainasemassa.
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan ammat-
tilaisista koostuva ryhmä ei yksinään pysty
toteuttamaan esimerkiksi uusia teknologi-
sia innovaatioita. Lukuisten yhteistyökump-
paneiden lisäksi tulosten saavuttamisessa
ovat auttaneet myös lukuisat perustutkinnon
ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon
opiskelijat tekemällä muun muassa opinnäy-
tetöitä.
Esteettömyys on aiheena mielenkiintoinen,
sillä se liittyy lähes kaikkeen – ja kaikkia yh-
teistyön mahdollisuuksia ei ole vielä edes
keksitty.
TEKSTI: Riikka Tupala, Mari Törne, Reetta-Kaisa Kuusiluoma | KUVA: Veera Korhonen
TUTKIMUSRYHMÄT
ESTEETTÖMYYS & SAAVUTETTAVUUS
Kuvassa vasemmalta:
› Riikka Tupala, fysioterapeutti (AMK), vetäjä 2015
› Kati Karinharju, LitM › Sirpa Jaakkola-Hesso, TtM › Hanna Hannukainen, KM,
työnohjaaja › Mari Törne, TtM
Kuvasta puuttuu Reetta-Kaisa Kuusi-luoma, FM, fysioterapeutti (AMK)
Ota yhteyttä: etunimi.sukunimi@samk.fi
Juttusarjassa SAMKin tutkimusryhmät esittelevät itsensä. Sarja alkoi Agoras-sa 2/2014.
AGORA 2/2015 | 21
MATKAILUSTA TULOJA MAAKUNTAAN
Matkailun aluetaloudellinen merkitys on
vahvistumassa Satakunnassa. Matkailu-
palvelut ja niihin liittyvä osaaminen lisää-
vät maakunnan elin- ja vetovoimaa sekä
mahdollistavat alan pk-yrittäjyyden kehit-
tymisen. Tällä hetkellä yhteisenä tahtotila-
na maakunnassa on kehittää elinkeinoa ja
lisätä alueelle suuntautuvia kotimaisia ja
kansainvälisiä matkailijavirtoja. Satakun-
nan ammattikorkeakoulun matkailuliiketoi-
minnan tutkimusryhmä on keskeinen tässä
verkostossa.
Ryhmä keskittyy kehittämään matkailuelin-
keinon liiketoimintaosaamista, alan verkos-
toja, tuotteita ja palveluita sekä edistämään
monialaista yrittäjyyttä. Liiketoimintaosaa-
misen vahvistamisessa keskeisiä osa-alueita
ovat elämysten tuotteistaminen, myynti ja
markkinointi sekä sähköinen liiketoiminta.
Tutkimusryhmän toimintaa tukee ainoa län-
sirannikolla toimiva suomenkielinen restono-
mikoulutus.
Vuonna 2014 matkailun kehittäminen harppasi eteenpäin
Satakunnan ammattikorkeakoulu on ottanut
veturin roolin maakunnan maaseutumat-
kailun edistämiseksi. Vuoden 2014 aikana
Satakunnan maaseutumatkailun koordinoin-
tihankkeessa osallistui yli sata yritystä mat-
kailun tuotteistamisen ja kannattavuuden
työpajoihin, matkailun ajankohtaistiedotetta
postitettiin yli 600 osoitteeseen ja Satakun-
taan syntyi lukuisa määrä uusia, vetovoimai-
sia matkailutuotteita. Tämän lisäksi hanke
tiivisti merkittävästi matkailun kehittäjätaho-
jen ja -yrittäjien yhteistyötä.
Vuoden 2014 aikana tutkimusryhmä toteutti
myös Green Care -esiselvitys- ja tiedotus-
hankkeen. Sen mukaan Satakunnassa toimii
jo nyt runsaasti Green Care -yrityksiä, joiden
palveluvalikoimasta löytyy luontolähtöisiä
hyvinvointipalveluja. Satakunnan maaseu-
dulla yritykset kehittävät palvelujaan yhä
enemmän matkailun, luonnon ja hyvinvoinnin
rajapinnoille, ja yrittäjät näkevät näille toimi-
alarajat ylittäville palveluille olevan kasvavaa
kysyntää tulevaisuudessa.
Lähitulevaisuuden tavoitteena tutkimusryh-
mällä on jatkaa Satakunnan maaseutumat-
kailun ja Green Care -toiminnan koordinoin-
tia maakunnassa. Lisäksi tutkimusryhmällä
on vastuu maakunnan Matkailun tavoite- ja
toimintasuunnitelman ”luonto ja elämykset”
-teeman toteuttamisesta. Tätä viedään käy-
tännössä eteenpäin vuonna 2015 laatimalla
luontomatkailuohjelma maakuntaan ja aloit-
tamalla työ Visit Finlandin Outdoors Finland
-kehittämisohjelman ja valtakunnallisen
ruokamatkailustrategian koordinaattorina
Satakunnassa.
MATKAILU- LIIKETOIMINTA Kuvassa vasemmalta:
› Vappu Salo, KT › Sanna-Mari Renfors, FT, vetäjä › Jaana Ruoho, KTM › Soile Vahela, restonomi (AMK)
Ota yhteyttä: sanna-mari.renfors@samk.fi
TEKSTI: Sanna-Mari Renfors | KUVA: Ryhmän kuva-albumi
22 | AGORA 2/2015
TÄR
PIT
Porin SAMK-Kampuksen peruskiven muuraus 2.6.Porin SAMK-kampuksen peruskivi muura-
taan 2.6. Peruskiveen sisälle laitetaan kupa-
risessa lieriössä kampushankkeen vaiheista
kertova peruskirja ja muun muassa Suomes-
sa käytössä olevat metallirahat ja päivän Sa-
takunnan Kansa. Seuraa kampusten raken-
tamista: kampus.samk.fi
Mu kampus o Poris Facebookissa jakaa ku-
via ja tunnelmia Mu Pori o kaunis -hengessä.
Yritysten aamukahvit 12.6.
SAMKin yhteistyökumppaneille pidetään
kampusaiheinen aamukahvitilaisuus Agoral-
la (Tiedepuisto 3, Pori) 12.6. klo 9. Aiheena
ovat yritysyhteistyöpalvelut, laboratori-
ot, kokoustilat ja monitoimisali sekä uudet
kampusympäristöt (Pori ja Rauma) yritystoi-
minnan kehityskeskuksina.
> Lisätietoja: kampus.samk.fi
Laatujärjestelmän arviointi: DNV-sertifikaatti uusittu
SAMK läpäisi maaliskuussa laatujärjestelmän
auditoinnin ja uusi näin DNV-sertifikaatin. Se
uusitaan kolmen vuoden välein. Valittuna ar-
vioinnin erityisenä painopisteenä oli opiskelijoi-
den ohjaustoiminta.
Ulkoiset arvioinnit jatkuvat tänä vuonna vielä
Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen
(KARVI) auditoinnilla marraskuussa.
SAMK LUKUINA
270 henkilötyövuotta on rakennustöiden vaikutus Porin
talousalueella kampuksen päätoteuttajan
Cityconin arvion mukaan.
114 387 kuutiometriä on uuden
kampuksen tilavuus.
Polkuopintojen kautta tutkinto-opiskelijaksi
Ammattikorkeakouluopinnot voi aloittaa ilman ammattikorkeakoulun tutkinto-oikeutta
opiskelemalla polkuopintoja avoimessa ammattikorkeakoulussa. Polkuopinnot ovat
ensimmäisen ja toisen vuoden perus- ja ammattiopintoja.
Opiskelu tapahtuu tutkinto-opiskelijoiden ryhmien mukana ja ne järjestetään päivä- ja
monimuoto-opintoina. Ne sisältävät siis lähiopetusta, etätehtäviä ja verkko-opetusta.
Polkuopintoja on tarjolla Energian ja rakentamisen, Informaatioteknologian, Logistiikan
ja meriteknologian ja Palveluliiketoiminnan osaamisalueilla.
Tutkinto-opiskelijaksi voi hakeutua avoimen ammattikorkeakoulun opintojen
perusteella, jos on suorittanut vähintään 60 opintopistettä haettavaan
koulutusohjelmaan soveltuvia opintoja. Polkuopintojen aikana suoritetut opintojaksot
hyväksytään tutkintoon.
> Lisätietoja: www.samk.fi/polkuopinnot
Uudistamme Agoraa. Vastaa Agoran lukijakyselyyn.
Mitä mieltä Agorasta? Kerro näkemyksesi, kehitä Agoraa
kanssamme – vastaa kyselyyn osoitteessa:
www.samk.fi/agora
BlogitLue ajankohtaisimmat kuulumiset blogeista: › Toimarin loki – Juha Kämäri › Lentopeliä ja läpisyöttöjä – Cimmo Nurmi › HILL – liiketalouden aikuiskoulutus
SAMKin bloggaajat: samk.fi/blogit
SAMK kärjessä opetuksen laadussa
SAMK on Suomen paras ammattikorkeakoulu opetuksen laa-
dussa, kertoo uusin opetus- ja kulttuuriministeriön vertailutie-
to. Arvion ovat tehneet valmistumisvaiheessa olevat opiskelijat.
SAMK on viimeisen kymmenen vuoden ajan kuulunut kuuden par-
haan ammattikorkeakoulun joukkoon ja ollut jo kolmasti aiemminkin paras. Kymmenen
vuoden tarkastelujaksolla SAMKissa on tilastollisesti Suomen parasta ammattikorkea-
kouluopetusta.
Mistä kyse? Kaikilta Suomen ammattikorkeakouluista valmistuvilta kootaan samalla
sähköisellä lomakkeella palautetta mm. työharjoittelun, opetuksen ja ohjauksen onnis-
tumisesta sekä työllistymistilanteesta valmistumisvaiheessa.
AGORA 2/2015 | 23
Veistämisen tekniikat antavat minulle tällä
hetkellä parhaimmat mahdollisuudet tehdä
juuri sellaista taidetta mitä sisälläni tunnen.
Tekniikoiden moninaisuuden lisäksi hienoa on
materiaalien kirjo ja niiden antamat mahdolli-
suudet. Mistä tahansa materiaalista voi tehdä
veistoksen.
Yleensä materiaali alkaa puhutella minua
esimerkiksi muodon tai värin kautta. Sitten
kerään sitä, vääntelen ja kääntelen, tunnus-
telen miten materiaali käyttäytyy ja mitä sillä
on sanottavanaan. Prosessit voivat olla pit-
kiä. Joskus tiedän heti materiaalin nähtyäni
mitä aion tehdä, joskus voi mennä vuosi en-
nen kuin oivallan mikä materiaalin sanoma
itselleni on.
Luonnonmateriaaleissa haastavaa on oi-
keanlaisen tekniikan löytäminen. Ne ovat
kiehtovia, mutta niillä on hyvin voimakas
oma luonne ja tahto olla juuri sitä mitä
ovat. Kuuntelija-teoksessakin tein paljon
kokeiluja ennen kuin löysin hyvin toimivan
ja materiaalin henkeä tukevan työstötavan.
Ympäristö liittyi tekoprosessiin monella ta-
paa: Mallina oli opiskelukaverini, ja sisältö
syntyi materiaalin luonteen lisäksi muovai-
lun aikana käydyistä keskusteluista.
Kaija Leinonen, s. 1984 Ruukissa, neljän-
nen vuosikurssin opiskelija pääsuuntautu-
misenaan kuvanveisto.
> sähköposti: kaleinon@hotmail.com
Kaija Leinonen, Kuuntelija, järvikaisla, 2013
KUUKAUDEN KUVA: KUUNTELIJA
NäyttelytKankaanpään taidekoulu nyt!
10.6.–6.9.2015 Opiskelijoiden kuratoitu
näyttely. Taidekoulun galleria.
Kankaanpään kaupunginmuseon
Juuret 1965–2015 -näyttely
23.5.–31.12.2015. Kutsunäyttely
Kankaanpään taidekoulusta eri
vuosikymmeninä valmistuneille.
KANKAANPÄÄN TAIDEKOULUN 50-VUOTISHISTORIIKKI ILMESTYNYT
Painotuoreen Vuosikymmenten muo-
vailema taidekoulu -historiikin on kir-
joittanut FT Johanna Frigård, itsekin
lähtöisin Kankaanpäästä. Hän innostui
historiikin teosta kuultuaan tulevas-
ta 50-vuotisjuhlasta. Työn mahdollisti
Suomen Kulttuurirahaston Satakunnan
maakuntarahaston apuraha.
– Taidekoulu on niin keskeisellä tavalla
vaikuttanut Kankaanpään vaiheissa ja
omiin mielikuviin kaupungista, että tar-
kempi tutustuminen vaiheisiin alkoi kiin-
nostaa.
Frigård kertoo, että hänen päällimmäi-
nen vaikutelmansa taidekoulun vaiheis-
ta ovat taiteelle omistautuneet ja sinnik-
käät ihmiset, jotka ovat jaksaneet tukea
ja rakentaa taidekoulua moninaisista
vastoinkäymisistä huolimatta.
– Sitä täytyy ihailla – ja kiittää. Viime-
aikaiset koettelemukset ovat olleet uu-
vuttavia, mutta perusvireenä kuitenkin
on usko taidekoulun tarpeellisuuteen ja
laadukkuuteen. Se antaa voimia, katse
on tulevaan historiikista huolimatta!
21.8.2015 Tiedepuisto, Pori
SAMK
Asiantuntevaa puhetta.Kiinnostavia keskusteluja.Ideoita yhteistyöhön. Tule mukaan. summit.samk.fi
top related