IN ENGLISH

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET | SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWSSATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET | SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

+ AGORA

INTERNATIONAL

SPECIAL ISSUE

IN ENGLISH

1 | 2016

Teknologialla tuetaan toimintakykyä ja itsenäisyyttä

HYVINVOINTITEKNOLOGIA:

OPINNOT ALKAVAT SYKSYLLÄ

ELÄINFYSIOTERAPIATohtoriksi väitelleen

alumnin tarina

Kehotietoisuus auttaa nuorta arjessa

SAMKILAINEN KASVO Ilkka Ala-Luopa, mitalimies

SOMEBODY

IN ENGLISH

INTERNATIONAL

SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS 2016

HILL

learning

wherever

you are

Students, companies and everybody gain knowledge about solar energy

TRAINING PACKAGES

WATER

CHINA

CURRICULA

Perspectives to Exchanges

2 | AGORA 1/2016

PÄÄTOIMITTAJAAnne Sankari

PÄÄ

KIR

JOIT

US

EI IHAN SATTUMANKAUPPAA

Sattuma – tai näennäinen sattuma, miten

kukin sen näkee – voi viedä uskomattomalla

tavalla kohti omaa intohimoa ja elämänteh-

tävää. Kirjoitin lehteen jutun fysioterapian

alumnistamme, joka opiskeli eläinfysiote-

rapeutiksi ja väitteli alalta viime vuonna en-

simmäisenä fysioterapeuttina Suomessa. Se

on erityinen tapaus, jollaisia on hieno välillä

nostaa esiin. Heli Hyytiäinen kertoo huoman-

neensa aikoinaan SAMKin englanninkielisen

fysioterapian haun sattumalta. SAMKista tai

Porista hän ei tiennyt mitään, mutta haki ja

pääsi sisään – eikä ole katunut.

Olen taas sitä mieltä, että lehti on täyn-

nä kiinnostavia aiheita. Rauta nousee, kun

kone- ja tuotantotekniikan opiskelija Ilkka

Ala-Luopa avaa uuden samkilainen kas-

vo -juttusarjan. Sarjassa jututetaan SAMKin

opiskelijoita ja henkilökuntaa.

Jä l leen puhutaan pa l jon hankke is ta ,

kuinkas muuten. Ni issä on a ina sama

haaste: miten puhutaan kiinnostavasti itse

asiasta? Meillä on tällainen hanke – mitä

sitten? Miksi sitä tehdään? Mitä tehdään

parhail laan? Mitä jo on tehty ja saatu

aikaan – ja miten siihen pääsee mukaan,

vieläkö voi osallistua? Ja kyllä sielläkin on

tietysti kasvot: kuka tekee, kenen kanssa

ja kenen hyödyksi? SomeBody esimerkiksi

kohentaa nuorten itsetuntemusta. HYVÄKSI

testaa teknologiaa, joka helpottaa muun

muassa liikuntarajoitteisten arkea. Niistäkin

enemmän sisäsivuilla.

Nyt käsissäsi on iso paketti, myös laaja eng-

lanninkielinen numeromme. Sen teimme eri-

tyisesti ulkomaisia kumppaneitamme ajatel-

len – katso, mitä uutta löydät sieltä itse. Ota

hetki aikaa ja rentoudu lukien.

Lupasin Agoran uudistuvan jo tähän nume-

roon. Uudistimme kuitenkin uudistusta. Ago-

ra ilmestyy tänä vuonna kahdesti, seuraavan

kerran lokakuussa. Ensi vuoteen panostam-

me kehittämällä nettilehteä. Ehkä teemme

myös pari painettua numeroa. Kerro meille

mielipiteesi lukijana. Suoraan minulle tai

osoitteeseen agora@samk.fi.

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISETSATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

JULKAISIJA PUBLISHERSatakunnan ammattikorkeakouluSatakunta University of Applied Sciences PL 520, 28600 Poripuh./tel. + 358 (0)2 620 3000

PÄÄTOIMITTAJA EDITOR IN CHIEFAnne Sankari

TÄMÄN NUMERON TOIMITTAJAT EDITORSInna SaarinenHanna ValtokiviKatri Väkiparta

ULKOASU & TAITTO LAYOUTHeidi Valtonen / Vida Design Oy

KANNEN KUVA COVER PHOTOKatri Väkiparta

PAINOPAIKKA PRINTEura Print Oy

PAINOS CIRCULATION3 500 kpl

SÄHKÖPOSTIT EMAILetunimi.sukunimi@samk.fi firstname.surname@samk.fi

AGORA IN ENGLISHwww.samk.fi/agora/english

SEURAAVA AGORA ILMESTYYFOLLOWING AGORA WILL BE PUBLISHEDLokakuussa 2016 / in October 2016

www.samk.fiOSOITTEENMUUTOKSET, LEHTITILAUKSET, PALAUTTEET CHANGES OF ADDRESS, SUBSCRIPTIONS, FEEDBACK agora@samk.fi

ISSN-L 1456-114XISSN 1456-114X (painettu)ISSN 2242-2528 (verkkolehti)

SAMK – Satakunta University of Applied Sciences

SatakunnanAMK

Satakunta University of Applied Sciences

+

LIITTEENÄ

AGORA

INTERNATIONAL

AGORA 1/2016 | 3

PUHEENVUORO Maailman paras korkeakoululaitos

INNOVAATIOVERKOSTO Hyvinvointia ja elämänlaatua teknologian keinoin

SAMKILAINEN KASVO ”Helpottaa elämää, kun on fyysistä voimaa”

TUOTEKEHITYSPAJA Mistä on monialaiset projektit tehty?

ALUMNI & OPE Eläinfysioterapian ekspertti – opintopolku ft:stä FT:ksi

Fysioterapiaa eläimille

SOMEBODY Keho ja mieli kulkevat samaa matkaa

PALVELUT Asiakkaan vaatimukset muuttuneet

ALUMNIKOLUMNI Oman osaamisen huoltosopimus

VINKKI Kodin esteettömyydestä hyötyvät kaikki

KANSAINVÄLISYYS Harjoittelija tuo työhön palan omaa kulttuuriaan

TÄRPIT Tulevaa ja menevää

LIITTEENÄ ENGLANNINKIELINEN AGORA INTERNATIONAL

5

1/16

45

8

9

10

11

12

17

1214151617

18

+

19

10

8

4 | AGORA 1/2016

MAAILMAN PARAS KORKEAKOULULAITOSKorkeakoulukenttä alkoi itse hakea

suuntaa Tampereelta lokakuussa

2014, jolloin kolme korkeakoulua il-

moitti aikeestaan synnyttää Tampe-

reelle uudenlainen kansainvälisesti

arvostettu, monialainen yliopisto.

Tampere3:ksi nimetty prosessi nou-

si valtiovallan viralliseksi hankkeeksi

tämän vuoden tammikuussa, kun

opetus- ja kulttuuriministeriö päätti

perustaa työryhmät valmistelemaan

uutta yliopistokonsernia.

Tampere3-prosessin rinnalla ja in-

noittamana vastaava yliopistojen ja

ammattikorkeakoulujen rajoja rikkova

prosessi on edennyt useissa yliopis-

tokaupungeissa, joista pisimmällä

ollaan Lappeenrannassa. On selvää,

että kaikissa yliopistokaupungeis-

sa käydään vilkasta keskustelua ja

useissa jopa valmistelua uudenlaisten

yliopistokonsernien muodostamisek-

si.

Prosessin edetessä vaatimukset

valtiovallan ohjaavien toimien pe-

rään ovat kasvaneet. Esimerkiksi

yliopistorehtorit Jukka Mönkkönen

ja Jukka Kola ovat esittäneet keskit-

tymistä muutaman maailmanluokan

yliopiston kehittämiseen lähtökohta-

na korkeakoulukentän uudelleenjär-

jestelyille. Vastikään kuoroon liittyi

Aalto-yliopiston hallituksen uusi pu-

heenjohtaja Anne Brunila, jonka mu-

kaan Suomelle riittäisi huomattavasti

nykyistä pienempi määrä yliopistoja.

Uudistus ei hänen mukaansa kuiten-

kaan lähde yliopistojen sisältä.

Ammattikorkeakoulujen näkökulman

toi keskusteluun Ammattikorkeakou-

lujen rehtorineuvosto Arene, jonka

rakenteellisen kehittämisen raport-

tia olin itsekin mukana laatimassa.

Raportti suosittelee korkeakoulupo-

litiikan visioksi maailman parhaan

korkeakoululaitoksen kehittämistä

Suomeen. Visiossa ei siis kehitettäi-

si vain yksittäisiä maailmanluokan

yliopistoja vaan keskityttäisiin koko

korkeakoulukentän tasapainoiseen

kehittämiseen.

Maailman parhaan korkeakoululai-

toksen vision saavuttamiseksi kor-

keakoulujen työnjakoa on edelleen

selkeytettävä ja rakenteellista uudis-

tamista jatkettava. Näin Suomeen voi

syntyä alueellisesti kattava, erilaisista

erikoistuvista yksiköistä koostuva,

uudistumiseen kykenevä tehokas

korkeakoulukokonaisuus. On selvää,

että opetus- ja kulttuuriministeriöllä

on oltava keskeinen rooli tämän ko-

konaisuuden kehittymisen mahdol-

listajana.

Korkeakoulujen rakenteiden uudis-

tamisessa tarvitaan varmasti kor-

keakoulufuusioita, mutta fuusiot ja

korkeakoulujen lukumäärä eivät saa

olla ainoita ajavia voimia. Tarvitaan

laadullista ja rohkeaa alueellista tar-

kastelua, jossa tehtäviä voidaan so-

pien siirtää korkeakouluilta ja myös

korkeakoulusektorilta toiselle. Uusia

korkeakoulukokonaisuuksia syntyy

parhaiten työnjaon ja uudenlaisten

yhteistyörakenteiden tuloksina.

Tulevaisuuden korkeakoululaitos

tulee varmasti sisältämään piirtei-

tä ammattikorkeakoulusta, joka on

järjestelmänä osoittautunut onnistu-

neeksi. Ammattikorkeakoulu tuottaa

työelämälähtöisesti ja kustannus-

tehokkaasti alueen tarpeen mukaisia

osaajia, jotka työllistyvät hyvin. Tästä

lähtee myös SAMKin uuden strate-

gian visio: Jokainen opiskelijamme

työllistyy. Alueen tarpeiden mukaan

profiloitu koulutus, laaja työelämäyh-

teistyö ja yrittäjämäinen asenne luo-

vat opiskelijoille kaikki edellytykset

työllistyä.

Fuusiot ja korkeakoulujen lukumäärä eivät saa olla

ainoita ajavia voimia.

PU

HE

EN

VU

OR

O

PUHEENVUORO

Juha KämäriToimitusjohtaja, rehtori

TEKSTI: Mirka Leino | KUVAT: Katri Väkiparta, Pauli Valo & Saija Mustaniemi

AGORA 1/2016 | 5

Hyvinvointia ja elämänlaatua TEKNOLOGIAN KEINOIN

Selvät kalenterimerkinnät, kuntouttavaa mobiilimaalausta ja uutistenlukua kehon liikkein. HYVÄKSI-verkosto virittää teknologiapilotteja arkeen.

Innovaatioverkostolla on teknologiapilot-teja todella moneen tarpeeseen, eri ikäisille ja eri kykyisille. Juuri nyt kehitetään muun muassa kosketusnäytöllä toimivaa interak-tiivista kalenteria henkilöille, joilla on on-gelmia kommunikoinnissa.

Kalenterin käyttöliittymä ja näkymät suun-nitellaan yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Sovelluksessa käytetään apuna selkeitä ku-vakkeita ja puheominaisuutta. Myös tapah-tumien syöttäminen kalenteriin on tehty helpoksi.

Tukee itsenäistä toimintaa

Kuntoutujille teknologian kehittämisessä ensisijaisen tärkeää on teknologian sovit-taminen yksilöllisen tarpeen ja toimintaky-vyn mukaisesti.– Esimerkiksi moniraajahalvaantu-nei l le voidaa n keh it tää monen la isia itsenäisyyttä ja osa l l isuutta tukevia ratkaisuja, jotka perustuvat si lmän tai pään l i ikkeisi in, selventää HY VÄKSI-hankkeen projektipäällikkö Sari Meri-lampi .

INN

OVA

ATIOV

ER

KO

STO

Teknologialla voidaan tukea toimintakykyä ja itsenäisyyttä monin tavoin, kertovat HYVÄKSI-hankkeen Niina Holappa ja Sari Merilampi.

6 | AGORA 1/2016

Hankkeen ensimmäinen tähän l iittyvä sovel lus on uutistenlukuohjelma, joka on kehitteil lä SAMKissa. Toinen mie-lenki intoinen kehit yscase kuntoutus-maai lmasta on mobii l imaalaus, jossa kehon l i ik kei l lä mobi i l itek nologiaa hyödy ntäen ”maa lataa n” sei n i i n ta i mihin tahansa projisoituja taideteok-sia.

Tasapainolautaan piilotettu anturointi välittää tasapainolaudan liikkeet maa-laussovellukselle.– Vaikeimmin vammautuneille maalaa-miseen voidaan käyttää kevyttä matka-puhelinta tai vaikkapa ohjaamiseen suun-niteltua päähän kiinnitettävää ohjainta, kertoo Merilampi.

Kehitteillä on myös muiden mobiilisovel-lusten ohjaamiseen soveltuvaa puettavaa anturiteknologiaa. Peli l l isi l lä teknolo-giaratkaisuilla voidaan tukea esimerkiksi erityisryhmien ulkoilua.

Teknologialla voidaan tukea toimintakykyä ja itsenäisyyttä monin tavoin, myös oppia uusia tietoja ja taitoja. Esimerkiksi Porin perusturvassa on pilotoitu First Link Oy:n helppokäyttöistä tablettikioskia osana ke-hitysvammaisten päivätoimintaa.– Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaali-palveluissa Stella Kotipalvelut Oy:n paikan-

tavalla turvarannekkeella voitiin mahdol-listaa Antinkartanon kuntoutuskeskuksen asiakkaille itsenäistä ulkoilua ja lisätä hen-kilökunnan työturvallisuutta. Pieni piiri Oy:n kuvapuhelimen avul la puolestaan voitiin tukea asiakkaiden itsenäisyyttä ja toimintakykyä tukiasumisessa Porin Pe-räsimentiellä, toteaa Prizztech Oy:n projek-tipäällikkö Niina Holappa teknologioiden hyödyistä.

Yksilöllistää palvelua ja lisää turvallisuutta

– Erilaiset tunnisteteknologiat auttavat erityisesti kommunikaatiovaikeuksista kärsiviä yksilöllisen palvelun saavuttami-sessa. Myös potilasturvallisuuteen liitty-viä riskitekijöitä pystytään vähentämään, kun muun muassa allergiat ja diagnosoidut sairaudet voidaan tarkistaa mukana kul-kevasta tunnisteesta matkapuhelimella muutamassa sekunnissa, havainnollistaa Merilampi.

Vaikeimmin vammautuneille maalaamiseen

voidaan käyttää kevyttä matkapuhelinta.

Mobiilimaalausta, jossa huomioidaan kuntoutujan toimintakyky. Tasapainolautaan piilotettu anturointi välittää tasapainolaudan liikkeet maalaussovellukselle.

AGORA 1/2016 | 7

Myös kotihoidon toimintatapoja voidaan kehittää teknologian avustamana.– Ikäihmisten, omaisten ja kotihoidon välistä yhteydenpitoa on voitu parantaa muun muassa Suomen Kotihoitotekniikka Oy:n KOHOTE ja SE Innovations Oy:n SeniorSome-palveluilla. Ciegus Oy:n Lää-keTabletilla on voitu puolestaan nopeuttaa lääketietojen tarkistamista hoitotyössä, listaa Holappa muutamia yhteistyökump-paneita.

Yritysten kanssa toteutettujen pilottien li-säksi hankkeessa luodaan hyvinvointitek-nologian innovaatiotoiminnan verkostoa sekä uusia tapoja verkoston osapuolten yh-teistyöhön.

Verkosto koostuu teknologian kehittäjistä, kehitys- ja testausympäristöistä, teknolo-gian käyttäjistä sekä muista yhteistyöta-hoista. ■

Nopeasti kehittyvällä 3D-teknologialla on monia

mahdollisuuksia terveydenhuollon ja hyvinvoin-

nin sovellutuksissa. SAMK tutkii kuvannetun ja

tulostetun mittatarkan pään soveltuvuutta mag-

neettihoitolaitteen kalibrointiin ja laitteen käytön

opettamiseen. Case tarjoaa tieteellisessä mie-

lessä maailman mittakaavassakin mielenkiintoi-

sen tutkimuskohteen.

Kuvassa 3D-teknologiaa hyödyntämällä kuvan-

nettu ja tulostettu mittatarkka pää pienoiskoos-

sa ja reaalikoossa.

HYVÄKSI-HANKEHYVÄKSI-hankkeessa edistetään toimintakykyä ja hyvinvointia kehittämällä hyvinvointiteknologian palveluja.

Hankkeen pidempi nimi kuvaa, mistä on kyse: Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto – satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla.

Hankkeesta vastaavat SAMK ja Prizztech Oy. Hankkeessa pilotoidaan täysin uusia sovelluksia ja testataan kaupallista teknologiaa.

Rahoitus: Satakuntaliitto (EAKR), SAMK ja Porin seudun kunnat.

KIINNOSTUITKO?Kiinnostuitko toimimaan osana HYVÄKSI-verkostoa?

Ota yhteyttä: Satakunnan ammattikorkeakouluSari Merilampi, HYVÄKSI-projektipäällikkösari.merilampi@samk.fi044 710 3171www.samk.fi/hankkeet/hyvaksi

Prizztech OyNiina Holappaniina.holappa@prizz.fi044 710 5455www.prizz.fi/hyvaksi

Konetekniikan insinööriksi valmistuva Ilkka Ala-Luopa pitää itsensä iskussa painon-

noston ja voimanoston avulla.

Viime vuosi oli urheilun osalta erityisen hyvä: voimanoston SM-kultaa, EM-kultaa,

kyykyn MM-pronssia, painonnoston junioreiden SM-pronssi ja sokerina pohjalla

voimanoston junioreiden SM-kulta. 23-vuotias mies on ehtinyt saavuttaa pal-

jon, varsinkin kun harrastuksen alkukipinä oli kunnon kohottaminen.

– Saliharjoittelun aloitin 14-vuotiaana ja voimaharjoittelu tuli ku-

vioihin lukioaikana. 2012 olivat ensimmäiset voimanostokisat

ja sen jälkeen armeija ja opintojen aloittaminen. Kisaaminen

alkoi uudelleen vuonna 2014, Ilkka kertoo.

Hän uskoo, että hyvä fyysinen kunto ja voima auttavat pär-

jäämään elämässä ja työssä.

– Ammattilaiseksi ei Suomessa ole mahdollisuuksia. Har-

rastamalla pysyy pilke silmäkulmassa. Tavoitteena on, että

pystyisi harrastamaan lajia mahdollisimman pitkään.

Harrastus on tuonut myös luottamustoimen. Ilkka toimii tänä vuonna

kotikylän seuran, Merikarvian voimailijoiden, puheenjohtajana.

Pohjoismaiden mestaruuskisat ja EM-kisat ovat tähtäimessä seuraavaksi.

Ensi vuonna on edessä siirtyminen 23-vuotiaista avoimeen ikäluokkaan, mikä

tietää myös valintaa: päälajin muuttumista painonnostoon.

Opiskelun ja harrastuksen yhdistäminen ei ole tuottanut ongelmia. Ilkka tähtää

insinöörinä erityisesti kenttä- ja kunnossapitotöihin, niitä hän on tehnyt myös

työharjoittelussa.

– Tehdastyöt kiinnostavat, ei toimistohommat ja paikallaan istuminen. Siellä

näen tulevaisuuteni, kunnossapitotöissä ja työporukan esimiehenä.

Ilkka on hankkinut työkokemusta harjoittelussa ja kesätöissä. Hän on ollut mukana

SAMKin opiskeluprojekteissa, joissa on tehty niin sähköautoa kuin sauna-

vaunuakin. Käsillä tekemistä on opiskelujen aikana riittänyt.

TEKSTI & KUVA: Hanna Valtokivi

”Helpottaa elämää, kun on fyysistä voimaa”

Porin kampuksen käytävillä astelee opiskelija ja mitalimies, jonka puntti ei tutise raskaiden laitteiden ja työkalujen keskellä.

Ilkka Ala-Luopa

SAMKILAINEN KASVOJuttusarja alkaa. Uudessa sarjassa jututetaan SAMKin opiskelijoita ja henkilökuntaa.

AGORA 1/2016 | 9

TuotekehitysPajassa on startannut projekte-

ja laidasta laitaan. Toimeksiantajina toimivat

Biolan, Enersense, Eskimo Finland, Koke-

mäen kaupunki, Mannerheimin lastensuo-

jeluliitto, Muottituote Group ja Satakunnan

ammattikorkeakoulu.

Projektien aiheet vaihtelevat esimerkiksi Bio-

lanin ympäristöteknisen laitteen etäohjauk-

seen keskittyvästä teknologiakeskeisestä ja

fyysiseen tuotteeseen liittyvästä kehityspro-

jektista Kokemäen kaupungin markkinointi-

konseptin kehittämiseen.

Matkalle kohti maaliviivaa

Marraskuussa oli jännittävä päivä – aina-

kin muutamalle meistä. TuotekehitysPajan

käynnistävään tilaisuuteen eli STARTiin oli

kutsuttu Tiedepuiston kampukselle toimek-

siantajia eri puolilta Satakuntaa esittelemään

yrityksensä ja projektinsa aiheesta kiinnos-

tuneille opiskelijoille.

Jokainen yritys kertoi oman kehitysideansa tai

-tarpeensa. Esittelyjen jälkeen yleisöllä oli mah-

dollisuus jututtaa toimeksiantajia ja verkottua.

Ensimmäinen kohtaaminen tuotti heti muuta-

man monialaisen tiimin ja käsin kosketeltavaa

innostusta opiskelijoissa ja toimeksiantajissa.

STARTin jälkeen alkoi runsaan kahden viikon

mittainen hakuaika projekteihin (APPLY).

Hakuajan ja valintojen jälkeen pidettiin KICK

OFF -päivä, jonka aikana seitsemän monia-

laisen opiskelijatiimin tehtävänä oli tutusta

toisiinsa ja lähteä hahmottelemaan projek-

tien toteutusta ja siihen liittyviä vastuualuei-

ta. Tiimit raportoivat blogeissaan joka viikko

projektien etenemisestä. Blogeja voi seurata

www.tuotekehityspaja.fi-verkkosivun kautta.

Projekteihin liittyy aina omia haasteitaan.

Yhteentörmäyksiltä ja aikatauluongelmilta on

yleensä mahdotonta välttyä, kun eritaustai-

set ja mahdollisesti toisilleen entuudestaan

tuntemattomat opiskelijat lähtevät yhdessä

työstämään uutta aihetta toimeksiantajan

kanssa. Hyvä motivaatio ja aktiivinen kom-

munikaatio auttavat haasteiden selättämi-

sessä ja antavat arvokasta ja kasvattavaa

kokemusta työelämään. Muottituote Group

Oy:n kehitysprojektin projektipäällikkönä

toimivan Pauliina Valtosen mukaan projek-

tin toteuttaminen on lisännyt itsevarmuutta

ja kehittänyt tiimityöskentelytaitoja.

Toimeksiantajat suhtautuvat projekteihin

kannustavasti ja avoimin mielin.

– Opiskelijaryhmään valikoitui meille aivan

unelmatiimi henkilöitä, joilla on koulutusta,

kokemusta ja ideoita toimeksiannon eri osa-

alueille sekä kaikilla jo käytännön kokemusta

yritysten näkökulmasta ja tarpeista. Homma

on lähtenyt vauhdilla liikkeelle ja aivan oike-

aan suuntaan, toteaa Biolanin tuotekehitys-

johtaja Hannamaija Fontell.

TEKSTI: Niko Kandelin, tuotantotalouden yliopettaja & Teppo Lundell, liiketoimintaosaamisen lehtori | SELFIEKOLLAASI: Niko Kandelin

PR

OJE

KTI

”Helpottaa elämää, kun on fyysistä voimaa”

SAMKin ensimmäinen TuotekehitysPaja sulauttaa yhteen opiskelijoiden osaamisen monilta eri aloilta. Pajassa ratkaistaan elävän elämän ongelmia.

SAMKILAINEN KASVOJuttusarja alkaa. Uudessa sarjassa jututetaan SAMKin opiskelijoita ja henkilökuntaa.

Vuoden 2017 TuotekehitysPajan suunnittelu

käynnistyy keväällä 2016, jolloin haetaan taas

uusia toimeksiantajia ja projekteja.

TuotekehitysPaja – mistä on monialaiset projektit tehty?

26.11.2015 START-tilaisuus: toimeksiantajat esittelivät projektien aiheet

15.12.2015 APPLY: Hakuaika projekteihin päättyy

4.1.2016 KICK OFF: Koulutuspäivä opiskelijatiimeille

kevät 2016 MAKING: projektien toteutus21.4.2016 GRAND FINALE: tulosten

esittely ja projektien päätös

10 | AGORA 1/2016

Eläinfysioterapian ekspertti– opintopolku ft:stä FT:ksi

SAMKin alumni Heli Hyytiäinen väitteli Suomen ensimmäiseksi tohtoriksi eläinfysioterapiasta.

Heli Hyytiäinen oli niitä tyttöjä, joil le eläinlääkärin työ oli se ainoa mahdollinen ammatti. Lukiossa hän huomasi, että ma-tematiikka ei ehkä sittenkään ollut sujunut tarpeeksi hyvin, ja alkoi miettiä muita vaih-toehtoja. Välivuonna osui silmiin ilmoitus SAMKin englanninkielisistä fysioterapia- opinnoista. – Onneksi pääsin. En tiennyt mitään muuta SAMKista ja Porista.

Oma ala löytyi

– Enkä enää vaihtaisi! Minusta tämä on tie-tysti paljon kivempaa.

Sairaita eläimiä hoidetaan aina vain eläin-lääkäreiden kanssa ja muulloinkin tehdään paljon yhteistyötä. Heli kehuu Suomen eläinlääkäreitä kuntoutusmyönteisiksi ja valveutuneiksi.– En ole koskaan kohdannut skismaa. On ihan hirveän hedelmällistä, että voi tehdä työtä moniammatillisessa tiimissä, siksi toimin klinikoilla. Työpaikkani ovat eläin-fysioterapeutin unelmatyöpaikkoja.

Tutkijana

Fysioterapeutin opintojen jälkeen Heli teki tietoisia valintoja oman intohimonsa suun-taan: ensin uusiin eläinfysioterapeutin erikoistumisopintoihin Lahteen, sitten maisteriopintoihin Lontooseen. Lontoo oli tuolloin ainoa mahdollinen paikka – ja välttämätön, jotta pääsisi tekemään väitös-kirjaa haluamallaan tavalla. Sen aineistoa hän oli alkanut kerätä jo ennen masters-koulutusta.

Tuore maisteri aloitti heti jatko-opinnot Helsingin yl iopiston eläinlääketieteel-

TEKSTI: Anne Sankari | KUVAT: Sanna Hyytiäinen

HELI HYYTIÄINEN › kotoisin Vihdistä › fysioterapeutti (AMK), SAMK 2000 › Master of Science in Veterinary

Physiotherapy, Royal Veterinary College 2012

› Filosofian tohtori pieneläinsairauksista, HY 2015

› Päätyöt: Tutkija, Yliopistollinen eläinsairaala, Hevoslääkärikeskus Hippomedi

ALU

MN

I & O

PE

AGORA 1/2016 | 11

lisessä tiedekunnassa. Ne huipentuivat väitökseen toukokuussa 2015, aiheena koirien polven toimintakyky ja sen tes-taaminen.

Heli on periaatteellinen uranuurtaja.– Olisin varmaan päässyt halvemmalla ja helpommalla, jos olisin jatkokouluttautu-nut fysioterapiassa ja väitellyt terveystie-teiden tohtoriksi. Eläinlääketieteestä väit-teleminen oli kuitenkin minulle valtava periaatteellinen kysymys.

Väitös oli ensimmäinen laatuaan tässä maassa, mutta eläinlääketieteellisessä väit-telijää tuettiin. Euroopassa eläinfysiotera-piasta väitelleitä fysioterapeutteja on nyt kaksi, koko maailmassa kuusi.

Opettajana

Intohimoinen tutkija ja kliinikko jakaa osaamistaan. Eläinfysioterapeutiksi kou-luttauduttuaan Heli on opettanut kaikissa SA MK in elä inf ysioterapian erikois-tumisopinnoissa. Lisäksi hän opettaa Liverpoolin yliopistossa eläinfysioterapian masters-tutkintoaan opiskelevia.

Luennoitsijana Hyytiäisen opetusalue on laaja, mutta kaikkein lähinnä sydäntä on biomekaniikka. Se on sitä, miten olento liikkuu: mitkä voimat siihen vaikuttavat ja miten liike käytännössä tapahtuu.

Asiakaspalvelijana

Asiakkaina ovat useimmiten hevoset ja koirat. Keskivertopieneläinpotilaita ovat halvaantuneet tai ortopedisistä sairauksista tai vammoista kärsivät kissat ja koirat. Kis-soja on hoidossa erityisesti keväällä, ”kun ihmiset avaavat ikkunoita ja parvekkeita ja kissoja putoilee”. Hyytiäisen fysioterapia-asiakkaina on ollut myös kaneja ja rotta. – Olen sillä tavalla onnellisessa asemassa, että asiakaskuntani on vaihteleva. Saan teh-dä töitä äärimmäisten huippu-urheilijoiden ja toisaalta erittäin sairaiden kuntoutujien kanssa.

Yliopistolliseen eläinsairaalaan hoidetta-vat potilaat tulevat ympäri maan, myös fy-sioterapian potilaat. Sairas eläin tarvitsee aina eläinlääkärin lähetteen.

Yliopistollisessa eläinsairaalassa työsken-telee neljä eläinfysioterapeuttia, joista yksi Hyytiäisen eläinfysioterapian kurssikaveri ja kaksi hänen SAMKissa kouluttamiaan. Fysioterapeuttien määrä on maailmanlaa-juisestikin erityistä.

Juuri nyt Heli Hyytiäinen tutkii täyspäi-väisesti varsojen liikkumisen kehittymistä. Hän haluaa tehdä monenlaista. – Tykkään työstäni. Se on niin kivaa työ-tä, ja itsehän mä olen kaiken tämän halun-nut.

Fysioterapia määritellään Suomen Fysiotera-

peutit ry:n mukaan seuraavasti: ”Fysioterapi-

assa arvioidaan asiakkaan/potilaan terveyttä,

liikkumista, toimintakykyä ja toimintarajoittei-

ta hänen toimintaympäristössään.”

Eläinfysioterapiaan määritelmä sopii täsmäl-

leen samanlaisena, asiakas tai potilas vain on

eläin. Lisähaasteen eläimen kanssa työsken-

telyyn luo yhteisen kielen puuttuminen.

Eläinfysioterapeutin täytyykin fysioterapia-

menetelmien lisäksi hallita eri eläinlajien tapa

viestiä. Jos ei ole ymmärrystä eläimen käyt-

täytymisestä ja sen muuttumisesta esimer-

kiksi erilaisissa kiputiloissa ja taitoa tulkita

eläimen signaaleja, ongelman ydin jää selvit-

tämättä. Lisäksi fysioterapeutti saattaa jou-

tua vaaratilanteisiin (koira puree, kissa raapii,

hevonen potkaisee).

Suurin osa eläinfysioterapia-asiakkaista on

koti- tai harrastuseläimiä eli hevosia ja koiria,

mutta myös muut eläinlajit hyötyvät fysio-

terapiasta. Sairaan eläimen fysioterapiasta

päättää aina eläinlääkäri, mutta ennaltaehkäi-

sevään tai suorituskykyä tukevaan fysiotera-

piaan voi hakeutua myös omasta aloitteesta.

Eläinfysioterapia toteutetaan usein yhteistyössä

eri ammattiryhmien kanssa. Tiimiin kuuluu aina

eläinfysioterapeutin lisäksi joko eläimen omis-

taja tai eläimen hyvinvoinnista vastuun kantava

henkilö. Tilanteesta riippuen siihen kuuluvat

eläinlääkäri ja eläinklinikan muu henkilökunta.

Suomessa eläinfysioterapia on lyhyessä

ajassa vakiintunut tärkeäksi osaksi erityisesti

pieneläinten eläinlääkintähuoltoa, mikä näkyy

työelämässä ammattitaitoisten eläinfysiote-

rapeuttien lisääntyneenä tarpeena.

FYSIOTERAPIAA ELÄIMILLE

KOULUTUS ALKAA SYKSYLLÄ › Tällä hetkellä eläinfysioterapeutteja koulutetaan Suomessa vain SAMKissa.

› Teorian ja käytännön opettajina eläinfysioterapeutteja, eläinlääkäreitä ja muita alan asiantuntijoita.

› Haku ja ennakkotehtävä: www.samk.fi/koulutuspalvelut

› Lisätiedot: Koulutussuunnittelija Anne Rouhelo, anne.rouhelo@samk.fi, p. 044 710 3554

TEKSTI: Hanna Tuominen, opintojen vastuu-opettaja

Heli Hyytiäisellä on itsellään kaksi hollannintyöhevosta ja siperianhuskya, pieni kanala ja kissa. Keväällä on tulossa suomalaisia maatiaislehmiä: lapinlehmä ja kyyttö. Heli sai ne väitöslahjaksi.

Eläinfysio-

terapeutti

on suorittanut fysiotera-

peutin tutkinnon (210 op) ja

täydentänyt ammattitaitoaan

eläinfysioterapiaopinnoilla

(30 op).

12 | AGORA 1/2016

Eräänä tammikuisena perjantaina SAMKin

luokkatilaan on kokoontunut SomeBody-

hankkeen yhteistyökumppaneita ja muutama

sosiaali- ja terveysalan opiskelija. Pöydille on

levitettynä erilaisia kuvakortteja. Vetäjä pyy-

tää osallistujia valitsemaan itselleen kortin,

joka kuvaa parhaiten sen hetkistä tunnetilaa.

Osallistujat pyydetään takaisin paikoilleen

ja valot himmennetään. Seuraavaksi keski-

tytään omaan istuma-asentoon ja hengityk-

seen sekä jännitetään ja rentoutetaan kehon

eri osia. Jo tämän jälkeen usea osallistuja va-

litsisi tunnetilalleen erilaisen kortin kuin hetki

sitten. Ja päivä on vasta alussa.

Mistä on kyse?

SomeBody-hankkeen yhteistyökumppa-

neita on syksystä 2015 alkaen perehdytetty

SomeBody-menetelmään. He ovat järjestä-

neet projektissa työskentelevien tuella ryh-

mätoimintaa eri ikäisille lapsille ja nuorille.

WinNovan opiskelijoiden ryhmässä oli kah-

deksan toisilleen tuntematonta nuorta, joiden

toivottiin saavan rohkeutta kohdata itselleen

vieraita ihmisiä SomeBody-ryhmätoiminnan

kautta.

– ”Tämmöistäkö tämä nyt sitten on”, oli kom-

mentti ryhmästämme ensimmäisen kerran

jälkeen. Silloin tuli itsellekin tunne, ettei tästä

mitään tule, kertoo WinNovan koulukuraattori

Tanja Niemelä.

Seuraavalla tapaamiskerralla ohjaajat heit-

täytyivät itsekin enemmän mukaan.

– Muutos oli helppo nähdä, nuoret osallistui-

vat ihan eri tavalla ja rohkaistuivat tutustu-

maan toisiinsa. Parasta kaikessa oli se, kun

eräs nuori kertoi jälkeenpäin uskaltaneensa

pitää esitelmän jännityksestä huolimatta,

hehkuttaa Niemelä.

Yhteistyökumppaneiden omille ryhmilleen

pitämät tapaamiset ovat sisältäneet liikku-

mis-, hengitys-, rentoutus- ja kehonkuvahar-

joituksia. Niiden jälkeen on yhdessä pohdittu

kokemuksia ja samalla vahvistettu nuorten ja

lasten osallisuutta.

Liikkumisharjoitus on esimerkiksi ollut ensin

kävelyä hitaasti, sitten nopeasti ja lopuksi tö-

mistellen. Harjoitus on kuvattu ja siten toimin-

nan tuloksia analysoitu – uskaltaako osallis-

tuja muokata kävelynopeuttaan ja kontaktia

lattiaan. Harjoitusten myötä on selvästi nähty,

miten kävelyyn tulee lisää joustavuutta, kat-

seen suunta muuttuu ja asento ojentuu.

– Tapoja vetää SomeBody-ryhmätoimintaa on

TEKSTI & KUVAT: Katri Väkiparta

Lasten ja nuorten pahoinvointia voidaan vähentää kehotietoisuutta, tunnetaitoja ja sosiaalisia taitoja edistämällä.

SO

ME

BO

DY

SomeBody®Keho ja mieli kulkevat samaa matkaa

Porin kaupungin kuraattorit Tanja Niemelä ja Jane Pihlava, hoitotyön opiskelija Paula Oksanen sekä lastensuojelulaitos Eemelin työntekijät Kalle-Heikki Kivinen ja Samuli Niskanen tarkastelevat tuloksia siitä, miten SomeBody-ryhmätoiminta on vaikuttanut nuoriin ja heidän arkeensa.

AGORA 1/2016 | 13

monenlaisia. Palautteesta kuitenkin nähdään

jo nyt, että menetelmä selkeästi lisää nuorten

ja lasten kykyä olla toisten kanssa ja esimer-

kiksi sanoittaa tunteitaan, kertoo SAMKin tut-

kimusryhmän vetäjä Satu Vaininen.

– Mittareita, joilla menetelmän hyötyä mita-

taan, on tällä hetkellä käytössä monta. Niiden

joukosta valitaan hankkeen aikana ne, jotka

siihen parhaiten sopivat. Selkeitä ja ehdot-

tomasti hyviä tuloksia on jo kuitenkin saatu,

summaa Vaininen.

Myönteinen tunnistaminen tärkeää kaikille

SomeBody-hankkeen ohjausryhmään kuu-

luvan, Tampereen yliopiston tutkijan, Riikka

Korkiamäen mukaan osallistamisen ja myön-

teisen tunnistamisen merkitystä ei aina arjes-

sa muisteta – tai edes ymmärretä.

– Hallitusohjelmaa seuraten osallisuus mää-

rittyy siten, että yksilö käy työssä tai koulussa.

Loput ovat sen määrityksen mukaan syrjäyty-

neitä, kärjistää Korkiamäki. Hänen mukaansa

osallisuus on aina kokemuksellista.

– Lasten ja nuorten kanssa työskennellessä

on tärkeää selvittää, mitä osallisuus hänelle

itselleen tarkoittaa ja tukea juuri sitä. Aikuiset

perustavat usein valmiita mallitarinoita omas-

ta maailmastaan käsin. On tärkeää, että nuori

voi itse valita, mihin on osallinen, korostaa

Korkiamäki.

Myönteinen tunnistaminen on Korkiamäen

mukaan tärkeää meille kaikille. Hänen mu-

kaansa haluamme tulla nähdyksi muiden

silmissä sellaisina kuin itsemme koemme. Jo-

kainen nuori on ensisijaisesti ihminen ja oma

yksilönsä.

– Häneen pitää ensin tutustua, sitten tunnus-

taa hänet yksilönä ominaisuuksineen ja omine

kiinnostuksen kohteineen. Tätä reittiä käyden

voidaan vasta tukea identiteettiä, josta syntyy

hyvä minäkäsitys.

SOMEBODY®-MENETELMÄSAMKissa kehitetyssä SomeBody-menetelmässä kehitetään vuorovaikutus- ja tunnetaitoja liikettä hyväksi käyttäen. Samalla opitaan hyväksyvässä ilmapiirissä itsestä ja toisista. Miten kehon toiminta vaihtelee erilaisissa tilanteissa: tutussa ympäristössä tuttujen ihmisten kanssa tai uusissa ja haasteellisissa tilanteissa tai itselle vieraiden ihmisen kanssa? Kehotietoisuus vahvistaa kykyä toimia arjessa ja sosiaalisissa suhteissa.

SomeBody-menetelmää pilotoidaan nyt eri toimintaympäristöissä. Tavoitteena on tuottaa vuorovaikutuksellinen ohjaustyön väline ennaltaehkäisevään ja kuntouttavaan sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan työhön.

INFOSomeBody-hanke, 1.1.2015–31.10.2017 somebody.samk.fi

Yhteistyökumppanit: Friitalan koulu, DIAK, Kuninkaanhaan koulu, Lastensuojelulaitos Eemeli, Porin kaupungin kuraattorit (WinNova) ja Sataedu

Kuvakortteja ja fiilismittaria. Menetelmän kantava voima SAMKissa ovat lehtori Marjo Keckman ja tutkimusryhmän vetäjä Satu Vaininen, kuvissa oikealla ohjausryhmän jäsen, tutkija Riikka Korkiamäki.

14 | AGORA 1/2016

Asiakkaan vaatimukset muuttuneet

PALV

ELU

T

Asiakasrajapinnassa työskentely vaatii yhä enem-

män asiantuntijuutta sekä esimieheltä että työn-

tekijältä. Asiakkaan kohtaamista voidaan nykyään

luonnehtia kolmiotteluksi, jonka toisessa päässä on

laatua vaativa asiakas, keskellä työntekijä ja toisessa

päässä taloudelliseen menestykseen tähtäävä yritys.

Asiakkaan muuttunut maailma on vaikuttanut siihen,

että yrityksen esimiehillä, työntekijöillä ja asiakkailla

on eriävät käsitykset siitä, millaista nykyään on laatu

asiakaskohtaamisessa. Varsinkin teknologian kehit-

tyminen ja mahdollisuus ostaa tuotteita ja palveluja

monissa kanavissa ovat muuttaneet asiakkaan vaa-

timuksia kasvokkaisissa kohtaamisissa. Tämä aihe-

uttaa ristiriitoja ja kuormittaa työntekijää työssään.

Ristiriidat käytännössä liittyvät esimerkiksi tilantei-

siin, joissa työntekijä ajattelee asiakkaan haluavan,

että häntä kuunnellaan ja hänen esittämiinsä kysy-

myksiinsä vastataan selkeästi. Asiakas puolestaan

edellyttää työntekijän keskustelevan hänen kans-

saan, pohtivan vaihtoehtoja ja esittävän hänelle oike-

at kysymykset sopivan tuotteen löytämiseksi. Työn-

tekijä pyrkii palvelemaan asiakkaan nopeasti, mutta

asiakas haluaakin, että hänen asiaansa keskitytään

henkilökohtaisesti ja kiireettömästi räätälöimällä juuri

hänelle paras mahdollinen ratkaisu.

Johtamiskäytännöt ovat yhteydessä siihen, miten

työntekijä kohdatessaan asiakkaita toimii ja miten

asiakas tämän toiminnan laadun kokee. Esimiehet

eivät kuitenkaan usein ymmärrä asiakasta ja tämän

kokemusta riittävän syvällisesti, jotta johtamisella

tuettaisiin vuorovaikutustilanteissa tarvittavan osaa-

misen kehittämistä. Jotta työntekijät voivat hyvin ja

asiakaskohtaamisen laatu sekä työn tuottavuus pa-

ranevat, on löydettävä uudenlaisia tapoja johtaa ja

tehdä työtä.

UUSI YLEMPI AMKSAMKissa alkaa syksyllä 2016 uusi johtamisen ja palveluliiketoiminnan ylempi AMK -koulutus. Se keskittyy asiakasosaamisen kehittämiseen. Koulutuksen painopisteenä on palveluliiketoiminnan kehittäminen ymmärtämällä ja osallistamalla asiakasta mukaan organisaation palvelujen ja tuotteiden uudistamiseen.

Työn ohessa suoritettava tutkinto on suunnattu erityisesti palvelutoimialoilla työskenteleville asiantuntijoille.

Asiakkaan tapa ostaa ja kuluttaa tuotteita on muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana radikaalisti.

TEKSTI: Sanna-Mari Renfors, tiimivastaava, FT | KUVA: Veera Korhonen

AGORA 1/2016 | 15

ALU

MN

IKO

LUM

NI

Media tykittää uutisia siitä, miten olem-

me keskellä kaikkien aikojen mullistusta.

Teknologia kehittyy eksponentiaalisesti,

globaalit megatrendit vaikuttavat kaikkial-

la ja kaikessa. Tulee mullistuksia, joihin ei

osattu millään tavalla varautua. Pitää osa-

ta silti toimia, vaikka ei ole olemassa val-

miiksi testattuja malleja.

Tulevaisuuden työpaikoista voidaan var-

muudella sanoa, että ammatteja katoaa

ja työpaikkoja kuolee. Uusia tulee tilalle,

mutta emme vielä tiedä millaisia. Palve-

luammattien luonne ja arvostus muuttuu.

Ammattikunnat ja yritykset etsivät uutta

tapaa määrittää merkitystään yhteiskun-

nalle. Eri ammattien huippuosaajille tul-

laan maksamaan moninkertaisesti enem-

män kuin hyville.

Työpaikat muuttuvat, työntekijät muuttu-

vat, koulutusvaatimukset muuttuvat. Pe-

rinteinen, opiskelun kautta tapahtuva omi-

en taitojen jalostaminen ammatiksi ei enää

riitä. Keskimäärin yhteiskunnassamme

koulutustason on noustava, koska suori-

tustasovaatimukset nousevat. Työ jaetaan

uudelleen t ietokoneiden, i tsepalvelu-

asiakkaiden ja halpatyövoiman kesken.

Käynnissä on jo uusien työaikamuotojen

rantautuminen ja on myös todennäköistä,

että suomalaisten normaalityöaika lyhe-

nee. Työn fyysinen kuormitus vähenee ja

henkinen kuormitus kasvaa. Suurimmat

muutokset nähdään julkisella sektorilla.

Kaikki tämä kehitys asettaa erittäin suuria

vaatimuksia koulutukselle ja esimiestyölle.

Koulutettu väestö on ollut Suomen etu.

Myllerryksessä ei kuitenkaan enää voi no-

jata siihen, että plakkarissa on suoritettu

tutkinto. Se on monesti suorituksena ny-

kyään vain oletusarvo kisassa työpaikois-

ta ja uralla etenemisestä.

Tässä rytäkässä kaikkien meidän kan-

nattaa keskittyä siihen, että oma osaami-

semme on aina ajantasaista. Parasta olisi,

jos voisi lukea itsensä oman alan edel-

läkävijöiden joukkoon. Pidä huolta siitä,

että itselläsi on vähintäänkin digitaalisen

yhteiskunnan perustaidot. Uuden oppi-

minen, luovat ongelmanratkaisutaidot,

ti imityöskentely taidot, innovatiivisuus

ja sosiaaliset taidot ovat työpaikoilla jat-

kossa entistäkin tärkeämpiä, suorastaan

olennaisia työssä menestymisen kannalta.

Näitä asioita ei välttämättä tule sparrattua

seminaarissa istumalla, vaan oman asen-

teen aktiivisen kehittämisen myötä.

Meidän jokaisen on syytä miettiä, mihin

suuntaan omaa uraa on viemässä ja mitä

taitoja sekä osaamista uraa kehittäessään

tarvitsee. Kyseessä on yksinkertainen ta-

voitetilan asetanta ja siihen pohjautuen

välietappien laadinta. Tähän pohjautuen

jokaisen kannattaisi solmia itsensä kans-

sa oman osaamisen huoltosopimus, jossa

sitoutuu pitämään osaamisestaan huolta

ja osallistumaan aktiivisesti määräaikais-

huoltoihin tavoitteen mukaisessa aika-

taulussa. Tavoitetila kannattaa asettaa,

vaikka olisi parhaillaan työssä mahtavas-

sa ammatissa, jossa pääsee käyttämään

omaa osaamistaan monipuolisesti. Pa-

raskin ammattitaito vanhenee, jos huollot

jäävät tekemättä.

Norman Vincent Peale on osuvasti lau-

sahtanut: ”Voit saavuttaa tavoitteesi, to-

teuttaa parhaat unelmasi ja päästä sinne

minne haluat, vain silloin, kun tiedät, mikä

tavoitteesi on.” Mieti siis, mihin olet uralla-

si menossa ja miksi. Sitten vain tavoitteita

kohti!

OMAN OSAAMISEN HUOLTOSOPIMUS

Maaria SilviusRehtori, tradenomi (AMK)

Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä

Työ jaetaan uudelleen tietokoneiden,

itsepalveluasiakkaiden ja halpatyövoiman

kesken.

16 | AGORA 1/2016

VIN

KK

I

Kodin esteettömyydestä hyötyvät kaikki

Kaiken A ja O on hyvä ja ennakoiva suunnit-

telu sekä toteutus. Avainasemassa on toimiva

pohjaratkaisu. Esimerkiksi pientalorakentami-

sessa esteettömyyteen liittyviä ratkaisuja ei

tarvitse toteuttaa heti. Tärkeää on, että suun-

nitelmiin on tehty varauksia, jolloin esimerkiksi

sisäänkäynnille on helposti lisättävissä luiska.

Vaikka kodin pohjaratkaisu ei lähtökohtai-

sesti olisikaan toimiva, voi pienempiä asioi-

ta kuitenkin tehdä. Onko omassa kodissasi

esimerkiksi valaistus säädettävissä tai jopa

kauko-ohjattavissa? Riittääkö valaistus tilan

käyttötarkoitukseen? Ovatko kynnykset ma-

talia tai onko niitä ollenkaan? Tai sammuuko

esimerkiksi kahvinkeittimen virta automaat-

tisesti tietyn ajan kuluttua? Kaikki nämä ovat

arkea helpottavia ratkaisuja ja voidaan las-

kea esteettömyyttä edistäviksi tekijöiksi.

Kodin esteettömyyttä voi parantaa myös

huolehtimalla, että lattiat eivät ole liukkaat

ja matot pysyvät tukevasti paikoillaan. Es-

teettömässä kodissa kulkuväylillä ei ole

kompastumisvaaraa aiheuttavia tavaroita.

Portaissa on tukevat käsijohteet ja askelmat

erottuvat selkeästi toisistaan. Piha-alueella

on talviaikana huolehdittava, etteivät kulku-

väylät ole liukkaat.

Esteettömässä asuinympäristössä asukkaan ei tarvitse mukautua. Ympäristö vastaa asukkaan tarpeita ja tarvittaessa mukautuu niiden mukaan.

TEKSTI: Mari Kujala, lehtori, Rakennustekniikka & Riikka Tupala, projektipäällikkö, esteettömyys ja saavutettavuus -tutkimusryhmän vetäjä | KUVAT: Riikka Tupala

ESTEETTÖMYYDEN EDISTÄJÄNÄ

SAMKissa on tehty esteettömyyden ja saavu-

tettavuuden soveltavaa tutkimus- ja kehittä-

mistyötä vuodesta 2008 lähtien.

Tällä hetkellä SAMK toimii esteettömyys-

osaamisen kouluttamisen edelläkävijänä Sa-

takunnan alueella sekä tekee pitkäjänteistä ja

päämäärätietoista yhteistyötä järjestöjen, yh-

distysten, yritysten ja korkeakoulujen kanssa

valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.

IDEOITA ASUNTOMESSUJEN LEIKKIPUISTOON

SAMK toteuttaa yhdessä Porin kaupun-

gin kanssa ideakilpailun opiskelijoille.

Kilpailussa ideoidaan esteetöntä ja kai-

kenikäisille sopivaa leikkipuistoa Karja-

rannan asuntomessualueelle.

Parhaimmat ratkaisut esitellään ja kil-

pailun voittaja palkitaan Rakennus-

ja LVI-messuilla Porin Karhuhallissa

19.–20.3.2016. Asuntomessut ovat Po-

rissa vuonna 2018, ja opiskelijoiden ideat

ovat kilpailun jälkeen messurakentajien

vapaassa käytössä.

Kuva on SAMKin Tiilimäen kampuksella olevasta Kaikkien Kodista, jossa voi tutustua asumisen esteettömiin ratkaisuihin.

Jos et ole suunnittelemassa uutta, voit

helpottaa elämistä tarkastamalla esimerkiksi

› millaiset kynnykset?

› riittääkö valaistus?

› lattiat ja matot: onko liukasta? onko

tavaroita, joihin kompastuu?

AGORA 1/2016 | 17

TEKSTI: Inna Saarinen | KUVAT: Inna Saarinen & Sanna Myllymäki

Kansainvälinen harjoittelija tuo työhön palan omaa kulttuuriaan

– Ihan kivaa, tuumii 13-vuotias Mariel Leppänen saamastaan fy-sioterapiasta. Hänellä on alaraa-japainotteinen liikuntavamma, jonka vuoksi hän käy säännölli-sesti kuntoutuksessa.

Kuntoutukseen kuuluu esimerkiksi vesi-harjoitteita uimahallissa, koska vartaloa on helpompi hallita vedessä. Mariel Leppäsen fysioterapeuttina toimii yrittäjä Susanna Ortiz. On toiminut jo siitä alkaen, kun tyt-tö oli kymmenen kuukauden ikäinen.

Viime aikoina Mariel Leppäsellä on ollut kaksi muutakin ohjaajaa: fysioterapian tutkinto-opiskelija, australialainen Kyle Mulholland ja saman alan vaihto-opiskeli-ja, espanjalainen Juan Lobos Patorniti.

Ulkomaalaiset ohjaajat ovat tuoneet Mari-el Leppäselle harjoitteisiin vaihtelevuutta, vaikka vieraalla kielellä kerrottuja ohjeita joutuu joskus pohtimaan.– Ymmärrän kyllä, mitä he puhuvat. Jos en ymmärrä ihan kaikkea, Susanna auttaa. Enkuntunneillakin on nykyään vähän hel-pompaa, Mariel Leppänen kertoo.

Haastavaa ja opettavaista

Susanna Ortizilla oli viime syksynä kolme kansainvälistä opiskelijaa harjoittelussa. Hän sanookin ”erikoistuneensa” juuri kan-sainvälisiin harjoittelijoihin ja kannustaa muitakin heidän työllistämiseensä.

Kansainvälisten opiskelijoiden kanssa toi-miminen on ajoittain vieraan kielen ja kult-tuurierojen vuoksi haastavaa. – Toisaalta on hienoa, kun opiskelijat tuo-vat työskentelyyn oman kulttuurinsa, vaih-to-opiskelijat myös kurkistuksen maansa

koulutuskulttuuriin. Kansainvälisyys li-sääntyy työssä, vaikka ei itse lähde minne-kään, Susanna Ortiz sanoo.

Hän kertoo oppineensa paljon vuosien var-rella. – Joissakin kulttuureissa alkuvaiheen fysio-terapian opiskelija ei koske asiakkaaseen. Yksi opiskelija ihmetteli kovasti, kun soitin jostain asiasta lääkärille sairaalaan. Hänen kulttuurissaan fysioterapeutin ei ollut tapa-na soittaa suoraan lääkärille.

Syvemmälle asioihin siivu kerrallaan

Kyle Mulholland ja Juan Lobos Patorniti ovat suunnitelleet harjoitteiden kokonai-suuden yhdessä. He ovat parina harjoit-teissa siten, että toinen näyttää liikkeen ja toinen ohjaa fyysisesti asiakasta. Sitten he vaihtavat osaa. – Fysioterapiassa tärkeää on tehtävän osiin pilkkominen. Se on vähän kuin juuston vii-paloimista. Perehdytään asioihin siivu ker-rallaan. Se on vaikeaa. Näillä opiskelijoilla on selkeä visio siitä, mitä harjoitteita he ha-luavat teettää. He ovat hyvin läsnä ja heil-lä on hyvä ihmiskehon tuntemus, Susanna Ortiz kehuu.

Hänen missionsa on kylvää opiskelijoille in-nostuksen siemen lapsifysioterapiaan. Hän on itse aloittanut jo 80-luvun alkupuolella lasten parissa. Vuodesta 1985 alkaen hänel-lä on ollut ainoastaan lapsiasiakkaita. – Paras palaute tulee aina lapsilta. On mah-tavaa antaa ja auttaa opiskelijoita antamaan lapsille sellaista apua, josta on heille hyötyä koko elämän ajan.

KATSO SAMK LUKUINA

Juan Lobos Patorniti, Mariel Leppänen ja Kyle Mulholland Porin keskustan uimahallissa. Juan Lobos Patornitin ja Kyle Mulhollandin kokemuksista voi lukea tarkemmin tämän lehden englanninkielisestä osasta.

KA

NS

AIN

VÄLIS

YY

S

Yrittäjä Susanna Ortiz

UUDET JULKAISUT – POIMINTOJA

LISÄÄ KELTAISTA. KANKAANPÄÄN TAIDEKOULU NYT JA TÄSSÄMatti Velhonoja (toim.) | ISBN 978-951-633-186-0

Kuvataiteen opettajuuteen olennaisena osana kuuluu taiteilijaiden-titeetti. Taidekoulu ei ole mahdollinen ilman, että siellä ammatillinen identiteetti välittyy kuvataiteen ammattilaiselta opiskelijalle. Julkaisu on osa taidekoulun 50-vuotisjuhlistusta.

KIINTEISTÖJEN VESIJÄRJESTELMIEN RISKIENHALLINTAAino Pelto-Huikko ja Tuija Kaunisto | ISBN 978-951-633-181-5

Tunnetko vedenkulutuksesi? Onko kiinteis-tössä vuodon seurantaa? Tiedätkö, mis-sä sulkuventtiili on? Onko kylmä vesi riittävän kylmää? Ohjeistuksen avulla asukkaat voivat vaikuttaa vesijärjes-telmistä tuleviin riskeihin ja vähentää niiden todennäköisyyttä.

TEKNOLOGIARAPORTTI IMarko Mikkola | ISBN 978-951-633-191-4

Elämme voimakasta teknologisen muutoksen aikakautta, heikkoine ja vahvoine signaaleineen. Raportin tavoite on nostaa esiin asioita, jotka herättävät lukijassa ideoita ja havaintoja yritystoimintansa kehittämiseen.

VÄLINEITÄ ESTEETTÖMYYDEN ARVIOINTIIN JA KEHITTÄMISEEN LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISESSA Riikka Tupala, Reetta-Kaisa Kuusiluoma, Kati Karinharju ym.ISBN 978-951-633-188-4

LIEKA II -hankkeen raportti esittelee muun muassa rakennushanketta suunnittelevalle suunnatun materiaalipaketin sekä kaksi sähköisesti käytettävissä olevaa arviointilomaketta. Niistä toisella arvioidaan esteettömyyttä, toisella rahoitushakemuksia.

18 | AGORA 1/2016

TÄR

PIT SAMK LUKUINA

– OPISKELIJAT ULKOMAILTA

400 SAMKissa on noin 400 tutkinto-opiskelijaa,

joiden kansalaisuus on muu kuin Suomen.

40 Nämä opiskelijat tulevat 40 eri maasta.

200 Vaihto-opiskelijoita on yli 200 ja he

tulevat yli 20 maasta.

Tutkinto-opiskelija suorittaa korkeakoulussa koko tutkinnon.

Vaihto-opiskelija suorittaa osan tutkinnosta vaihdossa toisessa

korkeakoulussa.

SAMKin julkaisut lataat

osoitteesta

samk.pikakirjakauppa.fi

Jeff Salahub aloitti CoastALin toiminnanjohtajana

Jeff Salahub aloitti Satakunnan ja Turun am-

mattikorkeakoulun liittouman CoastALin toi-

minnanjohtajana joulukuussa.

– CoastAL-yhteistyö on edistynyt tutkimusryh-

missä ja yhteisissä opinnoissa. Joitakin ylem-

pi AMK -koulutusohjelmia tarjotaan kokonaan

yhdessä, kuvaa Salahub CoastALin nykytilaa.

Ajatuksena on rakentaa yhteisö kahden asian-

tuntijaorganisaation välille niin, että päivittäi-

nen työnteko on entistä kiinnostavampaa ja

mielekkäämpää – myös opiskelijoille ja yhteis-

työkumppaneille.

– Minun tehtäväni on fasilitoida tätä, rakentaa

siltoja – saada ihmisiä yhteen ja tekemään asi-

oita yhdessä.

Salahub rohkaisee länsisuomalaisia yrityksiä

olemaan yhteydessä yhteistyötä tekeviin am-

mattikorkeakouluihin.

– Meihin voi olla yhteydessä olipa kyse sitten

käytännön kehitystyöstä, vaikkapa testauksis-

ta tai laboratorioiden käytöstä tai opiskelijoiden

harjoitustehtävistä, projekteista ja pidemmistä

harjoitteluista.

Keskeinen tavoite on alueen kehittäminen.

– Se tapahtuu parhaiten niin, että myös paikal-

liset yritykset ja julkisorganisaatiot puhaltavat

yhteen hiileen.

Jeffrey (Jeff) Salahub, KTM, on työskennellyt sekä SAMKissa että Turun AMKissa erilaisissa opetustehtävissä.

Tilaa SAMKin uutiskirje

agora@samk.fi

Työskentelen lähinnä kuvanveiston keinoin,

mutta viime aikoina olen tutkinut myös äänen

ja videon mahdollisuuksia. Painottumiseni

kuvanveistoon johtuu sen ilmaisumuotojen

laajuudesta. Työskentelyni on materiaalisel-

la tasolla kokeilevaa ja uutta etsivää. Tahdon

pitää teosprosessin yhtä aikaa ennalta määri-

teltynä ja samalla tiedostumattoman spontaa-

nina, jotta teoksella itsellään on mahdollisuus

muokkaantua sellaiseksi kuin tahtoo.

Töissäni sekoittuvat intiimit ja yhteiskunnal-

liset tasot. On tärkeää, että teokset antavat

vastaanottajilleen ajateltavaa ja että ne muo-

dostavat tilan jonkin erilaisen kokemiselle.

Lähestyn käsittelemiäni aiheita arkisen ja tu-

tun maailman kautta, jossa kuitenkin vallitsee

oudompi ja epätodellisempi tunnelma. Käytän

ilmaisussani laajaa materiaalien skaalaa, al-

kaen perinteisesti kipsistä ja pronssista pää-

tyen polyuretaaniin, teippiin, huonekaluihin tai

vaatteisiin. Taide on kommunikaation keino ja

arjesta tuttujen materiaalien käyttö auttaa säi-

lyttämään teoksissa helpostilähestyttävyyden

piirteen. The frying pan -teoksessa kohtaamme

tutun ruoanlaittotilanteen, mutta kokattavana

onkin jotain kummallista. Mistä on kyse? Katso:

henriijas.blogspot.fi

Henri Ijäs on syntynyt Vammalassa vuonna

1983 ja valmistuu Kankaanpään taidekoulusta

keväällä 2016.

> henriijas.blogspot.fi

henri.ijas@kopteri.net

Henri Ijäs: The frying pan; Kumiset koiranmakkarat ja paistinpannu, 2015

KUUKAUDEN KUVA: THE FRYING PAN

AGORA 1/2016 | 19

Satakuntaan yhteinen yrityskiihdyttämö

Satakuntaan perustetaan ensimmäinen kor-

keakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten

yhteinen yrityskiihdyttämö.

Oppilaitokset ovat käynnistäneet yhteisen

hankkeen (ALL IN), joka rakentaa koko-

naan uuden ja yhteisen yrityskiihdyttämön

palvelemaan yrittäjyydestä kiinnostuneita

opiskelijoita. Samalla toteutuu yrittäjyys-

kasvatuksen jatkuvuus peruskoulusta ja

lukiosta ammattioppilaitos- ja korkeakoulu-

opintoihin.

Tavoitteena on yrittäjyysopintojen laadun pa-

rantaminen ja yhteinen ammattimainen toteu-

tus, jotka tuovat nostetta yrittäjyyden opis-

keluun ja kanavan yrittäjyyteen niille, jotka

opintojen myötä kiinnostuvat yrittäjyydestä

työurana.

Mentoriverkoston avulla varmistetaan yrit-

täjyyspolun jatkuvuus peruskoulusta ja lu-

kiosta ammattioppilaitoksiin ja korkeakou-

luihin.

> Lisätiedot: projektipäällikkö Pia Marjanen,

pia.marjanen@samk.fi 044 710 3356

Marika Räty läänintaiteilijaksi

Kuvataiteilija (AMK) Marika Räty aloitti hel-

mikuun alussa esitystaiteen läänintaiteilijana

Satakunnassa.

Marika Räty, taiteilijanimeltään Maire Karu-

vuori, on valmistunut SAMKista ensimmäis-

ten esitystaiteilijoiden joukossa vuonna 2014.

Läänintaiteilijan kausi on kolmivuotinen.

Seuraa SAMK-kampuksen rakentamista

> kampus.samk.fi

KATSO AJANKOHTAISET KOULUTUKSET> samk.fi/koulutuspalvelut

• Hyvinvointiteknologia sosiaali- ja terveysala / tekniikka | Pori • Information Technology engineering / business information systems | Pori• Johtaminen ja palveluliiketoiminta | Pori • Kuntoutus | Pori• Rakentaminen ja talotekniikka | Pori• Sosiaaliala | Pori• Terveyden edistäminen | Pori• Vanhustyö | Pori

YLEMMÄT AMK-TUTKINNOT

Hakuaika: 16.3.–6.4.2016Lisätietoja: samk.fi/haku | Haku: opintopolku.fi

SYVENNÄ OSAAMISTASI – OPISKELE YLEMPI AMK -TUTKINTOKoulutus järjestetään monimuotokoulutuksena. Opintojen suunniteltu kesto on 1,5–2 vuotta.

#mysamk